Teemmekö oikeita asioita – vaikuttavuuden lähteillä

Yksi keino vaikuttavuuden mittaamiseen on käyttää vaikuttavuusajattelua, ns. IOOI-ketjua. IOOI-ketju koostuu seuraavista vaiheista: Input (Panos), Output (Tuotto), Outcome (Vaikutus), Impact (Vaikuttavuus) (Aistrich, 2014).

Vaikuttavuusajattelua voi hahmottaa seuraavan arkielämän esimerkin kautta. Kuntoilussa käytettyinä resursseina ovat aika ja raha (varusteet). Tuotoksena lisääntynyt säännöllinen liikunta. Vaikutuksena fyysisen kunnon ja energiatason paraneminen. Vaikuttavuus taas on paljon laajempi kokonaisuus. Pidemmällä aikavälillä terveydentila paranee, mikä vähentää terveydenhuollon tarvetta ja ehkäisee vakavia terveysongelmia, parantunut hyvinvointi ja energiataso vaikuttavat myös sosiaalisiin suhteisiin, työssä jaksamiseen ja elämänlaadun kokonaisvaltaiseen kohenemiseen.

Vaikuttavuusajattelun hyödyntäminen ei ole helppoa ja oikeiden mittareiden löytäminen vaatii aikaa. Jo pelkkä vaikuttavuusajattelun harjoittelu kuitenkin syventää ymmärrystä ja antaa näkemystä syy–seuraussuhteista (Aistrich,2014). Parhaimmillaan vaikuttavuusajattelu auttaa meitä kohdistamaan panoksiamme oikein, sekä toisaalta luopumaan asioista joihin, vaikuttavuutta haettaessa, ei ole järkevä panostaa.

Kuinka vaikuttavuusajattelua voidaan hyödyntää ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa? Ammattikorkeakoulun tehtävänä ei ole vain antaa työelämän vaatimuksia vastaavaa opetusta, tai harjoittaa soveltavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa aluekehittymisen tueksi. Ammattikorkeakoulujen odotetaan myös tuottavan hyötyä koko yhteiskunnalle. Vaikuttavuuden mittaamisessa ei siis riitä ainoastaan välittömien tulosten tarkastelu, kuten valmistuneiden määrät tai hankkeiden volyymi. Tärkeää on katsoa pidemmälle ja kysyä, miten ammattikorkeakoulujen tuottama tieto ja osaaminen vaikuttavat yhteiskuntaan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä? Miten korkeakoulutuksen toteuttamat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimet ja niihin osallistuvat asiantuntijat muuttavat elinkeinoelämää, yhteiskuntaa ja elinympäristöämme?

Ammattikorkeakoulujen vaikuttavuuden mittaaminen on haasteellista. Erityisen haasteellista se on suomalaisella korkeakoulukentällä, sillä suuri osa kansainvälisestä tutkimuksesta keskittyy maihin, joissa duaalimalli ei ole käytössä. Kansallisella tasolla nähdään usein myös selvityksiä, joissa tarkastellaan korkeakoulujen toimintaa maakunnittain, sekä tutkimuksia, jotka ovat vahvasti taloudellisesta näkökulmasta lähtöisiä tai muuten suppeita kokonaisuuksia. Nämä tutkimukset ja selvitykset antavat kapean ja epärealistisen kuvan ammattikorkeakoulujen toimintojen vaikuttavuudesta. Jotta voimme arvioida vaikuttavuutta kokonaisuutena on meidän kehitettävä vaikuttavuusajatteluamme.

Centriassa olemme harjoitelleet vaikuttavuusajattelua ja muodostaneet ensimmäisen kuvan vaikuttavuudestamme. Tässä yhteydessä olemme tunnistaneet oikeasti vaikuttavia asioita, kuten:

• Olemme Kokkolan viidenneksi suurin työnantaja
• Meillä työskentelee 43 tohtoria, ja 90 % työntekijöistämme on korkeakoulutettuja
• Alueella olevat (amk)-opiskelijat jättävät seutukuntien alueelle vuodessa 21,2 M€ *)
• Meillä on 14 laboratoriota, jotka tukevat alueen yrityksiä
• Alueelle saapuvat vaihto-opiskelijat opiskelivat meillä 14 227 opiskelupäivän verran.

Asioiden lähestyminen vaikuttavuusajattelun kautta muistuttaa meitä siitä, että korkeakoulut eivät ole erillisiä yhteiskunnasta. Kun korkeakoulut asettavat vaikuttavuuden osaksi strategiaansa, ne auttavat luomaan pohjaa tulevaisuudelle, jossa koulutus ja tieto palvelevat yhteistä hyvää. Korkeakoulut eivät kuitenkaan saavuta vaikuttavuustavoitteitaan yksin, vaan niiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tällainen yhteistyö varmistaa, että korkeakoulujen tuottama tieto ja osaaminen on tarkoituksenmukaista, siirtyy käytäntöön ja palvelee ympäröivää yhteiskuntaa.

*) opiskelijatalouden menorakenne 2022 Eurostat VIII

Lähteet

Aistrich, M. 2014. Kannattaako vaikuttavuutta yrittää mitata? Saatavissa: https://www.sitra.fi/artikkelit/kannattaako-vaikuttavuutta-yrittaa-mitata/