Tekoälyjuna ei odota – ehtiikö vielä mukaan?
Suurin osa suomalaisista yrityksistä on vielä lähtökuopissa tekoälyn hyödyntämisessä, eivätkä ne vielä oikein tiedä, mistä lähteä liikkeelle ja missä työtehtävissä tekoälyä voisi hyödyntää. Miten varmistetaan, että tekoälyn hyödyntäminen ei jää pelkästään kokeilun tasolle, ja kuinka saadaan työntekijät innostumaan tekoälyn käytöstä?
Boston Consulting Groupin tekemän Nordic AI -raportin mukaan vain noin 3 prosenttia suomalaisista yrityksistä saavuttaa merkittävää tuottoa tekoälyinvestoinneistaan. Osa yrityksistä on tehnyt yksittäisiä kokeiluja ja pilotteja, mutta strateginen näkemys siitä, kuinka tekoälyä voisi alkaa hyödyntämään liiketoiminnan kehittämisessä, puuttuu suurimmalta osalta. Pisimmällä tässä ovat esimerkiksi ohjelmistoyritykset, joissa kehittäjän rooli on muuttunut koodauksesta enemmän koodin tarkastamiseen ja ohjaamiseen.
Mitä sitten pitäisi tehdä tilanteen kehittämiseksi, jotta tekoälyn hyödyntäminen ei jäisi pelkästään kokeilun tasolle ja miten saada työntekijät innostumaan käyttämään tekoälyä?
Tekoälyn käytön voi aloittaa käytännönläheisesti esimerkiksi tunnistamalla ne työtehtävät, jotka vievät aikaa, ovat toistuvia ja prosessimaisia. Liikkeelle voi lähteä pienin askelin eikä koko liiketoimintaa tarvitse lähteä muuttamaan heti kerralla. Yrityksessä olisi hyvä olla nimetty vastuuhenkilö, joka miettii kokonaisuutta yrityksen, tiimien ja yksittäisten tekijöiden kannalta.
Yritykset sortuvat ostamaan yksittäisiä lisenssejä ja koulutuksia työntekijöille ja toivovat, että se riittää tekoälyinnostuksen sytyttämiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi. Lisenssit jäävät helposti käyttämättä ja pelkkä yksittäinen koulutus ei vielä riitä sytyttämään innostusta. Kouluttautumisen tulisi olla jatkuvaa ja työntekijän oman työn kannalta hyödyllistä. Lisäksi kouluttautumiselle tulisi varata riittävästi aikaa muiden työtehtävien lomassa, koska nykyisetkin työtehtävät pitää hoitaa. Ajan puute voi myös olla monelle haaste.
On hyvä muistaa, että tekoäly noudattaa ihmisen antamia ohjeita ja että vastuu päätöksistä on ihmisellä, ei tekoälyllä.
Esimerkillä johtaminen on myös tärkeää ja tekoälyn käyttöönotto ei saisi tuntua pakotetulta. Kun johto ja esihenkilöt näyttävät itse, miten he hyödyntävät tekoälyä omassa työssä, niin se madaltaa myös muiden kynnystä kokeiluihin. Johdon tulisi myös viestiä selkeästi tekoälyn käytöstä ja sen hyödyistä. Ihmiset tulisi saada innostumaan ja kokemaan oma työnsä enemmän merkitykselliseksi.
Yrityksen tulee huolehtia, että tekoälyn käytön pelisäännöt olisivat kaikille selkeät ja ymmärrettävät. Työntekijöiden on tärkeää tuntea tekoälyn eettiset periaatteet sekä tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät vaatimukset. On hyvä muistaa, että tekoäly noudattaa ihmisen antamia ohjeita ja että vastuu päätöksistä on ihmisellä, ei tekoälyllä. Pelisääntöjen tuntemus vähentää epävarmuutta tekoälyn hyödyntämiseen.
Mikäli ei ole vielä päässyt mukaan tekoälyjunaan, niin vielä ehtii hyvin kyytiin. Aloittamalla matalan kynnyksen kokeiluilla ja panostamalla niistä saatuihin oppeihin ja työntekijöiden innostamiseen, oma tekoälystrategia alkaa pikkuhiljaa kehittyä. Jokaisesta työntekijästä ei tarvitse tulla tekoälyasiantuntijaa ja jokaisen ei tarvitse alkaa tekemään omia tekoälyagentteja. Olennaisempaa on, että mahdollisimman moni oppii ymmärtämään, kuinka tekoäly voi olla hyödyksi arjen tekemisessä ja oman työn tehostamisessa, jotta yritys pysyy kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa.
TETU – Tekoälyä tuottavuutta -hankkeessa tavoitteenamme on auttaa yrityksien valmiuksia hyödyntää tekoälyä liiketoiminnan, tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittämisessä. Käytännön toimenpiteinä hankkeessa selvitetään yrityksien valmiuksia hyödyntää tekoälyä, siihen liittyviä tarpeita tai mahdollisia haasteita. Tekoälyyn liittyvää tietoa jaetaan yrityksille muun muassa erilaisten työpajojen ja webinaarien muodossa.
Harri Schroderus
TKI-asiantuntija
Kokkola