Terveyden edistäminen ei ole pala kakkua
Minun on suhteellisen helppo motivoitua terveyttä edistäviin valintoihin, sillä keski-ikäinen kehoni ja herkkä vatsani antavat kaikista poikkeamista välitöntä palautetta. Asiantuntijana minulla on myös runsaasti tietoa ja kokemusta hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, sairauksien ehkäisystä sekä terveyttä tukevista toimista, joiden pohjalta tehdä päätöksiä. Tämä kaikki ei kuitenkaan riitä, kun on tarkoitus motivoida myös muita terveyden edistämiseen. Elintapaohjaus on moniulotteista, erityistä ymmärrystä ja osaamista vaativaa työtä.
Terveyttä edistävien ja sairauksia ehkäisevien kehittämistoimien kansanterveydellinen merkitys on sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta sangen suuri. Muun muassa tutkimusta, valistusta ja poliittista ohjausta käytetään tiedon lisäämiseksi, jotta väestön elintapoja saataisiin ohjattua terveellisempään suuntaan. Aiheeseen liittyen on kehitetty monenmoisia hankkeita, palveluita, työkaluja ja toimintamalleja. Silti pari vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan väestöstämme alle puolet noudattaa esimerkiksi ravitsemus- ja liikuntasuosituksia. Meidän kehittämistyötä tekevien on syytä tositarkoituksella pohtia, kuinka saamme toimistamme aidosti tarpeeseen vastaavia ja vaikuttavia.
Ammattilaisilla ja asiantuntijoilla on hyvin tiedossa, että kehittämisessä tarvitaan kohderyhmän osallistamista, jotta tulokset saadaan juurrutettua osaksi arkea. On luotu lukuisia toimintatapoja ja -malleja, joiden avulla voidaan saada ihmiset mukaan heille kohdennettujen palveluiden suunnitteluun. Onnistuneita esimerkkejä löytyy, mutta oman kokemukseni mukaan osallistaminen jää edelleen kovin usein muodolliseksi, pintapuoliseksi ja välillä jopa olemattomaksi.
Jotta saadaan kohderyhmä aidosti osallistumaan, tulee ammattilaisen tunnistaa oma valta-asemansa ja uskaltaa jakaa valtaa asiakkaille itselleen.
Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä asiakassuhteissa on usein kyse valtasuhteesta ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Mitä haavoittuvammassa tilanteessa asiakas on, sitä enemmän valtasuhde korostuu. Valtaa on helppo käyttää väärin jopa silloin, kun tarkoitus on hyvä. Jos ammattilaisen toiminta on sanelevaa, liiaksi opettavaista ja omaa osaamista korostavaa, on todennäköistä, että asiakkaan ymmärrys ja sitä kautta myös sitoutuminen jää vähäiseksi. Jotta saadaan kohderyhmä aidosti osallistumaan, tulee ammattilaisen tunnistaa oma valta-asemansa ja uskaltaa jakaa valtaa asiakkaille itselleen. Ainoastaan olettamuksista vapaalla, rehellisellä vuorovaikutuksella saadaan osapuolten todelliset näkemykset esiin. Vasta sitten voidaan lähteä kehittämään ja suunnittelemaan hyvässä yhteisymmärryksessä.
Sisäisen motivaation herättäminen on hedelmällisin tapa saada aikaan pysyvää muutosta elintavoissa. Sisäisen motivaation eräs tärkeimmistä elementeistä on autonomia: kokemus siitä, että pystyy vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin. Meidän ammattilaisten tulisi pystyä osoittamaan asiakkaillemme, että heitä kuullaan, ymmärretään ja arvostetaan. Näihin tunteisiinhan koko hyvinvoinnin kokemus oikeastaan perustuu.
Tekstissä on hyödynnetty seuraavia lähteitä
Itä-Suomen yliopisto. 2025. Väestösuositus: Potilaan osallisuus tukee terveydenhuollon voimavarojen viisasta käyttöä. Uutinen 4.11.2025. Saatavissa: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/vaestosuositus-potilaan-osallisuus-tukee-terveydenhuollon-voimavarojen-viisasta-kayttoa.
Kestilä, L. & Karvonen, S. (toim.). 2025. Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2025. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-444-4.
Nerjanto, S. 2021. Arvomaailmamme paljastuu hoitotyössä. Tehy 18.4.2021. Saatavissa: https://www.tehylehti.fi/fi/blogit/tehokas/arvomaailmamme-paljastuu-hoitotyossa.
Stevanovic, M. 2022. Maallikko vai asiantuntija – Miten asiakas saa äänensä kuuluviin yhteiskehittämisessä? Keskustelunanalyysi – Yhteisymmärryksen juurilla 31.3.2022. Saatavissa: https://keskustelunanalyysi.fi/2022/03/31/maallikko-vai-asiantuntija-miten-asiakas-saa-aanensa-kuuluviin-yhteiskehittamisessa/.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Terve Suomi -tutkimus: Vain alle puolet aikuisista liikkuu riittävästi, iltavirkkuus ja riittämätön unen määrä yleistyneet. Tiedote 26.10.2023. Saatavissa: https://www.sttinfo.fi/tiedote/70045447/terve-suomi-tutkimus-vain-alle-puolet-aikuisista-liikkuu-riittavasti-iltavirkkuus-ja-riittamaton-unen-maara-yleistyneet?publisherId=69817778&lang=fi.
Työterveyslaitos. Asiakasosallisuus sotessa. Saatavissa: https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/asiakasosallisuus-sotessa.
Tanja Isoaho
TKI-asiantuntija
Kokkola