Siirry sisältöön
Blogi

Työliejusta tarinankerrontaan

Mitäpä jos kirjoittaisit aivan itse, omista ajatuksistasi ja näkemyksistäsi, kysymättä tekoälyltä apua?

Olemme muutamassa vuodessa humpsahtaneet tilanteeseen, jossa tekoälyn käytöstä työtehtävissä on tullut uusi normaali. Käytämme tekoälyä lähes huomaamattamme erilaisissa järjestelmissä ja palveluissa.  Googlatessa tekoälyvastausten ohittaminen vaatii jo vaivannäköä. Tekoälymurros saa muistelemaan 1990-lukua, kun internet tuli vähitellen pysyväksi osaksi kaikkien arkea ja työtä. Tai 2000-luvun alkua, kun opeteltiin googlaamaan, ja varoiteltiin, että ei pidä luottaa kaikkeen netistä löytyvään tietoon (mikä tietysti on käypä neuvo nykypäivänäkin). Nythän nämä tuntuvat jo aataminaikaisilta asioilta. 

Kiistatonta on, että tekoäly helpottaa monissa arkipäivän askareissa ja työtehtävissä. Meitä kehotetaan käyttämään tekoälyä rutiininomaisissa työtehtävissä ja käyttämään aika tehokkaammin luovaan työhön, sellaiseen, jossa on toivottavaa ajatella ja tuottaa asioita ihan itse. Näissäkin tilanteissa turvaudumme usein tekoälyyn, vedoten kiireeseen ja aivoruuhkaan. Tilanteissa, joissa tuntuu, että omissa aivoissa ei vain yksinkertaisesti ole kaistaa tuottaville, uusille ajatuksille ja innovaatioille. Pallottelemme ideoita tekoälyn kanssa ja koemme jälleen olevamme tuotteliaita. 

Tekoälyhypen tiimellyksessä ei aina muisteta, että tekoälyn sisältö perustuu menneeseen. Se tekee omat johtopäätöksensä sen pohjalta, mitä internetin uumenista löytyy. Se yhdistää olemassa olevaa informaatiota, mutta ei kykene innovoimaan. Emmekä aina tiedä, miten se päätelmänsä tekee. Väitetään, että tekoäly on kykeneväinen oppimaan ja ennakoimaan tulevaa (esim. Verkkosite 2026). Mutta mitä se tekee ihmisen luovuudelle? Vapauttaako se vai sitooko ajatteluamme? 

Alamme kuulostaa tekoälyltä ja vähintäänkin olemme hukanneet oman äänemme luullessamme, että tekoälymankelin läpikäynyt teksti on ainoa oikea esitystapa. 

Verna Vuoripuron kolumni Helsingin Sanomissa 4.5.2026 otsikolla Tämän hetken kuumin työntekijä osaa kirjoittaa osui naulan kantaan. Jos promptaaminen ja tekoälyagenttien rakentaminen alkavat olla jokaisen tietotyöläisen perusosaamista, olisiko taito tuottaa tekstiä kiinnostavaksi kokonaisuudeksi jatkossa kovaa valuuttaa työmarkkinoilla? Onko se asia, jolla voi työnhakutilanteessa erottautua muista työnhakijoista? 

Vuoripuro siteeraa kolumnissaan Open AI:n perustajaa Sam Altmania, jonka mukaan kirjoituksiimme on jo sujahtanut AI-aksentti. Alamme kuulostaa tekoälyltä ja vähintäänkin olemme hukanneet oman äänemme luullessamme, että tekoälymankelin läpikäynyt teksti on ainoa oikea esitystapa. Työelämässä tutuksi tulleelle merkityksettömälle jargonille on keksitty oma, kuvaava nimityksensä, työlieju (engl. workslop). Tämänkaltaisen tekstin me kaikki varmasti tunnistamme ja sitä huoletta viljelemme. Häivytämme persoonallisen äänemme ja tarinankertomistaitomme työliejuun. 

Äskettäin uutisoitiin kirjojen lukemisen ja niiden lainaamisen kirjastoista lisääntyneen siinä määrin, että yhtä korkeisiin lukemiin on ylletty viimeksi 20 vuotta sitten. Yleisistä kirjastoista lainattiin vuonna 2025 jopa 90 miljoonaa kirjaa. (Lupa- ja viestintävirasto 2026.) Yksinkertaisen laskutoimituksen mukaan tämä tarkoittaa, että jokainen suomalainen lainasi 15 kirjaa yleisestä kirjastosta. Luvuissa eivät ole mukana korkeakoulukirjastojen tai muiden kirjastojen lainat. Niiden mukana ollessa kirjalainausten määrä olisi vielä suurempi. Puhumattakaan erilaisista sähköisten kirjojen palveluista. 

Kirjojen lukeminen on hyvää vastapallottelua aivoille tasapaksujen tekoälytekstien lomaan. Lukemalla erilaisia tekstejä oppii monipuolistamaan omaa kirjoittamistaan ja sanavarastoa. Samalla huomaa, että eihän se tekstin tuottaminen olekaan niin vaikeaa.  

Niin, jos kirjoittaisit itse, kuinka siinä kävisi? 

Lähteet 

Lupa- ja valvontavirasto. 2026. Kirjojen lainaamisen suosio jatkaa kasvuaan – kirjastojen toimintatilastot 2025 on julkaistu. Saatavissa: https://lvv.fi/-/kirjojen-lainaamisen-suosio-jatkaa-kasvuaan-kirjastojen-toimintatilastot-2025-julkaistu. Viitattu 15.5.2026. 

Verkkosite. 2026. Mitä on tekoäly? Saatavissa: https://verkkosite.com/mita-on-tekoaly/. Viitattu 15.5.2026. 

Vuoripuro, V. 2026. Tämän hetken kuumin työntekijä osaa kirjoittaa. Helsingin Sanomat 4.5.2026. Saatavissa: https://www.hs.fi/nakemys/art-2000011978908.html. Viitattu 15.5.2026. 

Marjo Pekola

Julkaisu- ja tietopalvelupäällikkö