Uutiset

15.6.2026

Uusi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio raamittaa Centriankin tulevaisuutta

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio ”Sivistyksestä suunta Suomelle” määrittelee tavoitteita korkeakoulutukselle vuoteen 2040 ja ohjaa myös Centria-ammattikorkeakoulun tulevaisuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut tänään 15.6.2026 korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision ”Sivistyksestä suunta Suomelle”. Visio on alan toimijoiden, päättäjien ja sidosryhmien yhteinen näkemys korkeakoulutuksen ja tutkimuksen suunnasta tuleville vuosille – se on korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuuslupaus Suomelle.

Centria-ammattikorkeakoulu tervehtii ilolla visiota ja sen tavoitteita. Korkeakoulujen toimintaympäristö on muutoksessa. Tässä tilanteessa opiskeleva nuoriso tarvitsee uskoa tulevaan. Visio uskoo koulutukseen ja osaamiseen sekä ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksiin tukea työelämän uudistumista.

– Alueet tarvitsevat Centrian kaltaisia ammattikorkeakouluja. Siksi on tärkeää, että visiossa tunnistetaan korkeakoulujen erilaiset tehtävät ja roolit, toteaa Centrian rehtori, toimitusjohtaja Tapio Huttula.

Ammattikorkeakoulukokeilu alkoi 35 vuotta sitten taloudellisesti hyvin haastavana aikana. Ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin osoittaneet tarpeellisuutensa monella tavalla. Vastaavaa rohkeutta ja panostusta korkeakoulutukseen tarvitaan myös nyt. Siksi vision rohkea toimeenpano ja korkeakoulutuksen resurssointi on juuri nyt parasta, mitä Suomen kasvu ja kilpailukyky tarvitsee.

Vision lähtökohtana on, että sivistys, tutkittu tieto ja korkea osaaminen rakentavat avointa, kilpailukykyistä ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa. Vision keskeisiä tavoitteita ovat:

• Nuorten korkeakoulutettujen aikuisten osuus nostetaan 60 prosenttiin erityisesti nuorten korkeakoulutukseen pääsyä sujuvoittamalla.
• Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) menot nostetaan pitkäjänteisesti yli 4 prosenttiin BKT:stä. T&K-osaajien määrää lisätään ja koulutustasoa vahvistetaan.
• Korkeakoulujärjestelmää uudistetaan rohkeasti nykyisten vahvuuksien pohjalta yhteiskunnan tarpeisiin vastaamiseksi.
• Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta ja vastuullista kansainvälistymistä vahvistetaan.

– On erinomaista, että korkeakouluvisiossa painotetaan nuorten sujuvaa pääsyä korkeakoulutukseen. Suomen koulutusjärjestelmän vahvuus on sen monipuoliset reitit. Opintopolut eivät katkea, vaan vaihtoehtoja löytyy. Siksi on tärkeää varmistaa, että mahdollisimman moni nuori pääsee kiinni korkeakouluopintoihin. Tärkeintä on päästä alkuun. Suunta ja tavoitteet tarkentuvat opintojen edetessä, uskoo opetuksen vararehtori Jennie Efving.

– Parlamentaarisen työryhmän valmistelun pohjalta annettu T&K-rahoituslaki (2024-2030) on osoittautunut vaikuttavaksi ja nostanut T&K-panostuksia merkittävästi koko maassa. Nyt visiossa esitetty T&K-toiminnan määrätietoinen kasvattaminen tukee Suomen kilpailukyvyn kasvua myös tulevina vuosina, kommentoi puolestaan Centrian vararehtori (TKI) Marko Forsell.

Vision valmistelua johti ministeri Mari-Leena Talvitien puheenjohtama ohjausryhmä ja tuki parlamentaarinen seurantaryhmä. Yksi ammattikorkeakoulujen kannalta keskeinen tavoite on ammattikorkeakoulujen tutkintonimikkeiden selkeyttäminen.

– On hienoa, että ministeri Talvitie näkee tärkeänä, että ammattikorkeakoulujen tutkintonimikkeitä selkeytetään vastaamaan kansainvälisiä käytänteitä. Tämä helpottaa ammattikorkeakoulujen toimintaa. Ammattikorkeakoulujen työelämäläheisyys tulee hyvin esille kandidaatti, maisteri nimikkeiden oheen liitettävien ammattinimikkeiden (esimerkiksi insinööri, tradenomi, sairaanhoitaja) myötä, näkee Centrian rehtori, toimitusjohtaja Tapio Huttula.

Visio sisältää yhteisen tilannekuvan, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tavoitteet vuoteen 2040 sekä toimenpidesuositukset. Vision toimeenpanemiseksi laaditaan suunnitelma syksyllä 2026. Vision toimeenpano alkaa rahoitusmallin uudistuksella.

– Rahoitusmallin on jatkossa mahdollistettava erilaisten korkeakoulujen toiminta ja luotava perustehtäville vahva pohja. Korkeakoulut tarvitsevat pitkäjänteisyyttä ja selkeyttä, Huttula jatkaa.