Virheiden etsimisestä ratkaisujen rakentamiseen: perustellun ajattelun taito

Olin kuuntelemassa 18.9.2025 tieteenfilosofi Sven Ove Hanssonin luentoa, jonka aiheena oli tieteen tunnistaminen ja sen erottaminen näennäistieteestä. Hänen puheestaan jäi mieleeni erityisesti ajatus siitä, että meidän tulisi ainakin jokapäiväisessä puheessa hylätä termi kriittinen ajattelu (critical thinking) ja korvata se perustellulla ajattelulla (well-founded thinking). Tällä tavoin voidaan korostaa kolmea keskeistä asiaa:

1. Rakentava painotus – kriittinen ajattelu kuulostaa virheiden etsimiseltä, kun taas perusteltu ajattelu korostaa ymmärryksen ja ratkaisujen rakentamista.
2. Läpinäkyvä prosessi – perusteltu ajattelu tekee näkyväksi, mihin väitteet ja ratkaisut nojaavat, ja näin tukee oppimista ja vastuullisuutta.
3. Yhteinen ajattelu – perusteltu ajattelu ei jää yksilön taitoon, vaan avaa tietä keskustelulle ja yhteisille päätöksille.

Tarve muutokselle on mielestäni ilmeinen. Kritiikki sinänsä on helppoa, ja varsinkin virheiden osoittamiseen rajoittuva kritisointi ei vie ajattelua eteenpäin. Lisäksi kriittisellä ajattelulla on arkikielessä usein kielteinen kaiku, joka tekee siitä helposti torjuvan tai epämiellyttävän käsitteen. Kriittinen ajattelu lipsahtaa helposti myös argumentin muodon arviointiin sen sijaan, että keskityttäisiin varsinaiseen ongelmaan, jota halutaan ratkaista.

Perusteltu ajattelu sen sijaan ei tyydy virheiden etsimiseen, vaan rakentaa ratkaisuja, paljastaa perustelut ja kutsuu ajattelemaan yhdessä. Ongelmanratkaisun keskeinen tavoite on luoda yhteinen ymmärrys siitä, mikä ongelma itse asiassa on. Sen sijaan, että osoittaisimme sormella yksittäisiä puutteita toisten näkemyksissä, tulisi pyrkiä rakentamaan yhdessä jaettua kuvaa siitä, mikä on ratkaistava ongelma. Tähän päästään vain, jos avaamme omaa ajatteluamme ja perustelujamme muille.

Yhteinen ajattelu mahdollistuu, kun päämääränä ei ole virheiden paljastaminen vaan yhteisen ymmärryksen saavuttaminen.

Perusteltu ajattelu edellyttää perustelujen avaamista kaikille. Tämä tarkoittaa oman ajatteluprosessin tekemistä näkyväksi: miten olemme päätyneet näkemykseemme ja millaisiin perusteisiin se nojaa. Tämä lähestymistapa eroaa kriittisestä ajattelusta, jossa toisen perusteluista pyritään löytämään virheitä. On myös muistettava, että vaikka ajatteluprosessissa olisi puutteita, johtopäätökset voivat silti olla oikeita. Kun kaikki avaavat perustelunsa ja ajattelunsa, syntyy mahdollisuus yhdessä rakentaa vielä paremmin perusteltua ajattelua.

Yhteinen ajattelu mahdollistuu, kun päämääränä ei ole virheiden paljastaminen vaan yhteisen ymmärryksen saavuttaminen. Tällöin kaikkien osallistujien taidot valjastetaan perustelujen arviointiin ja ongelman ymmärtämiseen. Uskon, että juuri näin yhdessä ajattelu ja rakentava keskustelu lopulta tuottavat parhaan kuvan ongelmasta ja luovat pohjan hyvän ratkaisun löytymiselle.

Siirtymä kriittisestä ajattelusta perusteltuun ajatteluun muuttaa ajattelun orientaatiota: torjuvasta rakentavaan, yksilöllisestä yhteiseen ja piilossa pysyvästä läpinäkyvään. Perusteltu ajattelu tekee ajattelun perustat näkyviksi ja asettaa keskustelun tavoitteeksi yhteisen ymmärryksen rakentamisen. Näin se tarjoaa ajattelun taidon, joka ei ainoastaan tue yksilön oppimista, vaan myös mahdollistaa aidon dialogin ja ongelmien ratkaisemisen yhdessä.