Voidaanko apokalyptiseltä näyttävä tulevaisuus vielä välttää?
Olen huomannut, että asiat eivät ole enää kuten nuorempana. Kesät ovat helteisiä, ja talvina ei ole yhtäjaksoisia pakkasjaksoja, jolloin lämpötilat ovat kuukausikaupalla yli 20 asteen lukemissa. Mikään yllätyshän ei ole kenellekään, että syynä on ilmastonmuutos. Tyypillisenä projektityöntekijänä pohdin kuitenkin, voisiko korkeakoulumme antaa oman panoksensa ilmastotyöhön ja samalla hyötyä tästä.
Silmäys Centria-ammattikorkeakoulun toimintaan paljastaa, että panostamme ilmastotyöhön kovastikin. Kestävä kehitys on ollut osa TKI-projektiemme toimintaa jo pitkään. Hyvänä esimerkkinä toimii teollisuuspuistojen TESSA-hanke. Hankkeen tavoitteena on kestävällä tavalla parantaa teollisuusalueiden liikkumista ja saavutettavuutta – ja olen nyttemmin myös itse työstämässä tätä.
Toki kiinnosti vielä, onko tästä aiheesta olemassa jotain merkittävää tutkimustakin. Löysin muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) teettämän Global Environment Outlook 7 -tutkimusraportin. Raporttia kuvataan myyvästi alan suurimmaksi tutkimuskokoelmaksi koskaan, ja sen laatimiseen on osallistunut jopa 287 tutkijaa. Raportti luo lähes apokalyptisen tunnelman. Sen mukaan maailman nykymeno ei ole kestävällä pohjalla ja pikaisia toimia tarvitaan, jotta vältymme katastrofilta. Raportin mukaan kohtaamme muutoksen, jossa luonto on tuhoutunut, ja joudumme ehkä jopa sietämään tappavan mittaluokan saasteita. Tämän skenaarion raportti maalaa silmiemme eteen.
Poliitikkojen on vastustettava perinteistä talouskasvun tavoittelua merkittävissä määrin, ja kansalaiset on saatava mukaan sekä muuttamaan käyttäytymismallejaan monessa tapauksessa perinpohjaisesti.
Raportti antaa kuitenkin toivoa ja nostaa esiin, että kuvaillun kauhuskenaarion ei tarvitse toteutua. Tilanteesta on olemassa ulospääsy. Toimiakseen se vaatii kuitenkin globaalin tason tekoja ja muutosta käyttäytymiseemme.
Raportti painottaa merkittävintä muutosta talousajatteluun. Toimet tulisi kohdentaa kiertotalouteen, energiankäytön tehostamiseen ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin, vaikka riski valtioiden bruttokansantuotteen laskulle saattaa olla merkittävä. Kyse on siksi valtavasta haasteesta. Poliitikkojen on vastustettava perinteistä talouskasvun tavoittelua merkittävissä määrin, ja kansalaiset on saatava mukaan sekä muuttamaan käyttäytymismallejaan monessa tapauksessa perinpohjaisesti.
Muutokselle on myös kustannuksensa: arviot liikkuvat raportin mukaan maailmanlaajuisesti noin kolmessa biljoonassa dollarissa. Tämä kuulostaa pökerryttävältä, mutta kustannukset ovat todellisuudessa vain 1,5 prosenttia maailman kokonaisbruttokansantuotteesta. On tiedostettava, että raportti arvioi makrotaloudellisten hyötyjen liikkuvan uudelleenjärjestelyjen myötä noin 20 biljoonassa dollarissa vuodesta 2070 lähtien.
Näin merkittävien summien edessä tähän kannattaa ehdottomasti suhtautua vakavasti! Jos panostamme tähän esimerkiksi EU-tason rahoituskanavien ja kansainvälisen toiminnan kautta, luomme mahdollisuudet koulumme toiminnan jatkumiselle pitkälle tulevaisuuteen – samalla kun luomme toivon mukaan paremman tulevaisuusnäkymän.
Tom Tuunainen
TKI-kehittäjä