Biotalouden kestäviä arvoketjuja kehittämässä
Centrian kemia ja biotaloustiimi kehittää aktiivisesti kestäviä arvoketjuratkaisuja eri toimialoille – metsä- ja maataloudesta aina akkuteollisuuteen, muovikomposiitteihin ja energiantuotantoon saakka.
KEMIA JA BIOTALOUS
TEKSTI Heli Salmela
LUKEn erikoistutkija Paula Jylhä on mukana Turvetuotantoalueet kestävään käyttöön -hankkeessa. KUVA Harri Joensuu
Yksi ajankohtainen esimerkki on turpeen energiakäytön väheneminen. Muuttuvat poliittiset linjaukset edellyttävät uusia, kannattavia ratkaisuja erityisesti kasvuturpeen ja kuiviketurpeen rinnalle. Centria toimii Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kumppanina Turvetuotantoalueet kestävään käyttöön -hankkeessa, jossa arvioidaan käytöstä poistuneiden turvealueiden uusia käyttömuotoja yhdessä Geologian tutkimuskeskuksen ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa.
– LUKE on tehnyt Centrian kanssa yhteistyötä jo vuosien ajan, ja toiminta on ollut aina mutkatonta ja sujuvaa, toteaa erikoistutkija Paula Jylhä. Laboratoriot ja osaava henkilöstö saavat häneltä kiitosta.
– Menneinä vuosina on yhdessä käyty tutustumassa muidenkin maiden turvesoihin, hän muistelee naurahtaen.
– Centrialla on asiantuntemusta ja resursseja tehdä vaikuttavaa kehittämistyötä alueen eteen, hän tiivistää.
Toinen pitkäaikainen yhteistyökumppani on Kaustisen seutukunta, jonka alueella on ollut paljon turvetuotantoa.
– Centrian TKI-tiimi on tuonut kehitystyöhön vahvaa asiantuntemusta, konkreettisia selvityksiä ja uusia näkökulmia, joiden avulla alueiden jatkohyödyntämistä voidaan suunnitella ja toteuttaa kestävästi ja elinvoimaisuutta tukevasti, kertoo aluekehittäjä Timo Pärkkä Kaustisen seutukunnalta.
– On tärkeää ja arvokasta, että tällainen kehittämistyö tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa paikallisten toimijoiden, kuten alueen kuntien ja yritysten, kanssa.
Kemia ja biotaloustiimi hyödyntää monialaista osaamistaan ja laajoja verkostojaan uusien teollisten arvoketjujen rakentamisessa.
– Esimerkiksi tuotantoalueella kasvatetusta nurmesta ja ruokohelpistä voidaan tuottaa biokaasua, hieskoivusta ja pajusta biohiiltä, kun taas kuituhamppu soveltuu biokomposiittien raaka-aineeksi. Viljojen kuoresta voidaan erottaa piitä akkumateriaaleissa hyödynnettäväksi, listaa TKI-koordinaattori, projektipäällikkö Egidija Rainosalo erilaisia biomassojen hyödyntämiskohteita.
Lupaavimmille arvoketjuille asiantuntijat tekevät arvioinnin, jossa tarkastellaan sekä suoria hyötyjä että pitkäaikaisia vaikutuksia alueen taloudelle: miten vaikkapa biokaasulaitos vaikuttaa lähialueen yrityksiin, työpaikkoihin ja palveluihin? Samalla selvitetään ympäristövaikutukset elinkaariarvioinnin (LCA) avulla. Siinä tarkastellaan koko ketju raaka-aineen keruusta lopputuotteeseen saakka ja verrataan, miten uudet ratkaisut pärjäävät verrattuna nykyisiin toimintamalleihin.
Kyse ei siis ole vain uusista materiaaleista, vaan uudesta tavasta ajatella: miten luonnon tarjoamia resursseja voidaan käyttää viisaammin ja kestävämmällä tavalla.