ICT-alalla on tilaa tekijöille

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefopin tuoreen ennusteen mukaan Suomen työllisyys kasvaa vuoteen 2035 mennessä noin kuusi prosenttia. Kasvua odotetaan erityisesti ICT- ja logistiikka-aloille. Cedefopin katsaus korostaa digitalisaation merkitystä tulevaisuuden Suomessa. Olemme EU:n kärkisijoilla digitaidoissa ja korkean teknologian työpaikoissa, ja tämä trendi jatkunee digi- ja asiantuntijatyön merkityksen yhä kasvaessa. (Opetushallitus.)

Highway to ICT -hanke toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun alueilla tarkoituksena järjestää matalan aloituskynnyksen ICT-koulutusta mahdollistaen uusien osaajien siirtymisen ICT-alalle. Työvoimabarometrin (2026) mukaan esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan alueella suuret ICT-alan yritykset menestyvät, mutta pienemmillä voi olla edessään haastavia aikoja. Vuonna 2026 pulaa on ammattitasolla muun muassa ICT-alan eritysasiantuntijoista, tietoverkkojen erityisasiantuntijoista sekä tietojärjestelmien ylläpitäjistä ja osaamistasolla puolestaan esimerkiksi generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä sekä tietoturvaosaamisesta. (Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus.)

Yrittäjyyden ensiaskeleet ja kehitysyhtiön tuki

Yritysidean kirkastumisen jälkeen into lähteä tekemään on suuri, jolloin riskianalyysiin ja realiteetteihin keskittyminen voivat jäädä sivuosaan ja yritysideaa vastaan puhuvat asiat saattavat jäädä helpommin huomiotta. Yrittäjäksi aikovan on kuitenkin pohdittava ja arvioitava oman palvelun kantavuutta ja mahdollista kohderyhmää. Potentiaalinen markkina- ja kilpailutilanne on tunnettava ja niitä on arvioitava realistisesti jo varhaisessa vaiheessa. Yritysmuodon valinnassa voi käyttää myös yritysneuvonnan apua.

Uusyrityskeskusten ja kuntien kehitysyhtiöiden yrityskehittäjät voivat neuvoa liiketoimintasuunnitelman tekemisessä, ja heidän puoleensa voi kääntyä jo varhaisessa vaiheessa liikeideaa pyöriteltäessä. Yritystoiminnan alussa ja edetessä heidän verkostojaan ja tietämystään kannattaa hyödyntää. Kokkolanseudun Kehitysyhtiö KOSEK Oy:n rityskehittäjä Sami Viljanen kuvailee pilke silmäkulmassa rooliaan yritysten apuna kätilö-kummisetä-mentoriksi.

Yritys voi kääntyä kehitysyhtiön puoleen asiassa kuin asiassa. Tutkitusti yritysneuvontaa vastaanottaneet yritykset tekevät parempaa tulosta ja työllistävät enemmän, kuin täysin ilman yrityskehittäjäkontaktia toimineet, Viljanen kertoo.

Yrityskehittäjillä on näkemystä ja kokemusta myös yritystoimintaan ja eri toimialoihin liittyvistä riskeistä, ja tämä osaaminen kannattaa yritystä perustavan hyödyntää. Kehitysyhtiössä uskalletaan sanoa ääneen riskit ja kehittämiskohteet, sillä niiden tavoitteena ei ole nähdä alueellaan mahdollisimman paljon, vaan mahdollisimman kannattavia yrityksiä.

Hyvät ja monipuoliset verkostot auttavat suuresti yritystoiminnan alussa. Verkostoja rakennetaan jo opiskeluaikana, aiemmissa työpaikoissa sekä vapaa-ajalla, ja niiden taitava luominen ja hyödyntäminen on merkittävä yrittäjän merkki. Alaa vaihtavat, työelämässä jo mukana olleet lähtevät yrityskehittäjä Sami Viljasen mielestä hyvistä lähtökohdista yrittäjyyteen:

Siellä on jo taustalla ymmärrystä isoista kokonaisuuksista, on kokemusta ja kontakteja. Usein kokemus tuo myös käsityksen siitä mihin asioihin tarvitaan uusia ratkaisuja.

Itsensä työllistäminen käytännössä

Yrittäjyyttä suunnittelevan ICT-alan yrittäjän työstä vain osa on varsinaista ohjelmointia tai teknistä tekemistä. Tarvitaan myös asiakashankinnan sekä asiakaspalvelun osaamista, myyntityötä ja kykyä hinnoitella työ oikein. Yrityskehittäjä Sami Viljanen kuitenkin muistuttaa:

• Yrittäjän viisautta on se, että kaikkea ei yritä tehdä itse. Erilaisia palveluita ja osaamista voi olla järkevää ostaa ulkoa, ja keskittyä itse omaan vahvimpaan tekemiseen.

Vaikka markkinoinnin, laskutuksen sekä kirjanpidon hankkisikin muualta, markkinoiden ja talouden seuranta ja ymmärtäminen on yksinyrittäjälle välttämätöntä. Lisäksi omaa osaamista on oltava valmis kehittämään jatkuvasti.

Kaikki yrittäjyys ei tarkoita kasvuyritystä, vaan voi olla oman osaamisen myymistä joustavasti yhdelle tai useammalle asiakkaalle. Itsenäinen tekeminen antaa mahdollisuuden rakentaa omaa asiantuntijabrändiä ja periaatteessa vapauden valita asiakkaat. Joustavat työajat ovat mahdollisia, mutta myös vapaa-ajan ja työajan sekoittumisen riski on suuri. Tulojen vaihteluun on syytä etenkin alussa varautua. Yksinyrittäjän vastuu ja yksinäisyys voivat yllättää.

ICT-yrittäjän osaamista ja ominaisuuksia

Viljasen mielestä yrittäjän tärkeimpiä ominaisuuksia ovat itseohjautuvuus ja halu oppia uutta myös oman ydinosaamisen ulkopuolelta. Sinnikkyys tehdä omaa juttua ja kohdata haasteita on olennaista.

ICT-alalla voi työllistää itsensä esimerkiksi ohjelmistokehittäjänä, IT-tukena, kouluttajana tai tekoälyasiantuntijana. Lisäksi voi erikoistua esimerkiksi kyberturvallisuuteen tai digimarkkinointiin. Oman kiinnostuksen ja osaamisen lisäksi on nähtävä, mikä ongelma potentiaalisilla asiakkailla on ratkaisematta, tai mitä he voisivat tehdä paremmin, ja vastattava tähän.

Tekoälyn jatkuvasti kasvavaa vaikutusta kaikkeen työelämään ei voi vähätellä. Eri alojen substanssiosaajat eivät kuitenkaan välttämättä itse osaa nähdä mihin kaikkeen voisivat tekoälyä hyödyntää, ja siinä on potentiaalisia työmahdollisuuksia myös uusille ICT-alan yrittäjille.

Tekoälyratkaisujen tarjoamisessa muille yrityksille voi olla paljon mahdollisuuksia AI-osaajille. Siellä on sellaista aavaa preeriaa, jossa on vielä paljon tilaa, pohtii Sami Viljanen tulevaisuuden näkymiä.

Digitaalinen tekeminen mahdollistaa työskentelyn mistä tahansa, ja digitaaliset tuotteet ja osaamisen myynti helpottaa toimimista myös kansainvälisillä markkinoilla. Paikallinen ja kansainvälinen voidaan yhdistää, ja yksinyrittäjänä on mahdollista toimia myös pienemmiltä paikkakunnilta käsin. Sijainnista huolimatta motivaatio yrittäjyyteen ja into omaan tekemiseen on kuitenkin ensisijaista.

Highway to ICT -hanke tarjoaa kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyönä matalan aloituskynnyksen korkeakoulutasoista ICT-koulutusta ja ohjaa uusia osaajia ICT-tehtäviin. Highway to ICT -hankkeen koulutuskokonaisuudessa käsiteltiin myös yrittäjyyttä, sillä oman yrityksen perustaminen nähdään yhtenä varteenotettavana urapolkuvaihtoehtona alaa vaihtaville uusille ICT-osaajille.

Oamkin koordinoimassa hankkeessa ovat mukana Lapin ammattikorkeakoulu ja Centria-ammattikorkeakoulu. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (JTF-rahoitus ELY-keskuksen kautta).

Lähteet

Opetushallitus. 2026. Cedefopin raportti: Suomen työmarkkinat vahvat – osaajapula ja koulutuserot keskeisiä haasteita. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/uutiset/2026/cedefopin-raportti-suomen-tyomarkkinat-vahvat-osaajapula-ja-koulutuserot-keskeisia. Viitattu 20.8.2026.

Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus. 2026. Työvoimabarometri. Vuoden 2026 kehitysnäkymät: Teknologiateollisuus ja –palvelut, Pohjois-Pohjanmaa. Saatavissa: https://tyovoimabarometri.fi/haku?alue=84317f10-80b6-4ce0-9f9a-32209425f226&toimiala=0bb1a47f-af3c-4685-ac8f-a20c4719422a. Viitattu 20.8.2026.