Kristallipallo hukassa – voiko tulevaisuutta silti ennakoida?
Olisihan se kätevää. Työpöydällä olisi kristallipallo, josta voisi vilkaista, millaisia osaamistarpeita alueella on viiden vuoden päästä, millaiset kehittämishankkeet ovat silloin ajankohtaisia tai millaisia taitoja tämän päivän opiskelijat tarvitsevat valmistuessaan työelämään. Muutama vilkaisu tulevaisuuteen säästäisi varmasti aikaa, vaivaa ja ehkä muutaman harmaan hiuksenkin.

Valitettavasti kristallipalloja ei ole saatavilla edes ammattikorkeakouluille.
Silti tulevaisuutta voidaan ennakoida.
Ennustamisesta ei ole kyse
Ennakointi mielletään joskus tulevaisuuden ennustamiseksi, vaikka todellisuudessa kyse on lähes päinvastaisesta. Ennakoinnin tarkoituksena ei ole kertoa, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, vaan tunnistaa mahdollisia kehityskulkuja, nousevia ilmiöitä ja muutoksia, jotka voivat vaikuttaa toimintaamme tulevaisuudessa. Kyse on siitä, että opimme esittämään parempia kysymyksiä tulevaisuudesta ja tekemään parempia päätöksiä nykyhetkessä.
TKI-työssä tämä on erityisen tärkeää. Kehittämistyötä tehdään usein usean vuoden aikajänteellä, eikä tavoitteena ole ratkaista pelkästään tämän päivän haasteita. Parhaimmillaan rakennamme ratkaisuja ongelmiin, jotka ovat vasta muotoutumassa, sekä vahvistamme osaamista, jota tarvitaan vasta tulevaisuudessa.
Ennakointi hankeideoiden taustalla
Moni onnistunut kehittämishanke saa alkunsa yksinkertaisesta havainnosta: jokin ympärillämme on muuttumassa. Työelämän tarpeet kehittyvät, teknologia luo uusia mahdollisuuksia, väestörakenne muuttuu tai yhteiskunnalliset ilmiöt synnyttävät uudenlaisia haasteita. Ennakoinnin avulla näitä muutoksia voidaan tunnistaa jo ennen kuin ne näkyvät arjen toiminnassa.
Hankkeiden valmistelussa ennakointi auttaa katsomaan hieman pidemmälle kuin seuraavaan vuoteen tai seuraavaan toimenpiteeseen. Sen avulla voidaan pohtia, millaisia ratkaisuja, toimintamalleja tai osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja miten niihin voidaan vastata jo nyt. Samalla kehittämistyöstä tulee pitkäjänteisempää ja vaikuttavampaa.
Ammattikorkeakoulu rakentaa tulevaisuutta
Ammattikorkeakoulujen rooli ennakoinnissa on erityinen. Emme ainoastaan seuraa toimintaympäristön muutoksia, vaan olemme aktiivisesti mukana rakentamassa tulevaisuutta. Koulutamme tulevaisuuden osaajia, tuotamme uutta tietoa, kehitämme ratkaisuja alueellisiin haasteisiin ja kokoamme erilaisia toimijoita yhteisen kehittämisen äärelle.
Aluekehittämisen näkökulmasta ennakointi auttaa tunnistamaan tulevia osaamistarpeita, väestökehityksen vaikutuksia, elinkeinoelämän muutoksia sekä uusia mahdollisuuksia kestävään kasvuun ja hyvinvointiin. Mitä aikaisemmin muutossuuntia tunnistetaan, sitä paremmin niihin voidaan vastata koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan keinoin.
Ennakointi on nostettu keskeiseksi Centrian strategiassa 2025–2028, jossa ennakointikyvykkyys on nimetty yhdeksi strategiseksi kehitysohjelmaksi. Tavoitteena on syvällinen ymmärrys muutoksesta ja elämisestä ajassa – kyky luoda näkemystä ja uskoa tulevaan. Strategia korostaa myös ennakoivaa ja vaikuttavaa päätöksentekoa sekä organisaation kykyä menestyä muutoksessa ja nähdä tulevaisuuteen.
Ennakointi kuuluu meille kaikille
Ennakointi ei kuitenkaan kuulu vain strategioita laativille asiantuntijoille tai organisaation johdolle. Jokainen meistä tekee ennakointia tavalla tai toisella. Se voi olla kiinnostusta uusiin asioihin, aktiivista keskustelua kollegoiden kanssa tai pohtimista, mitä muutos voisi tarkoittaa omalle työlle, opiskelijoille tai alueelle tulevaisuudessa.
Ennakointiin on olemassa lukuisia menetelmiä trendien tarkastelusta skenaariotyöskentelyyn ja tulevaisuuskuvien rakentamiseen. Menetelmiä tärkeämpää on kuitenkin ennakoiva ajattelutapa: uteliaisuus, avoimuus uusille näkökulmille ja halu tarkastella asioita pidemmällä aikavälillä.
Millainen on tulevaisuuden ammattikorkeakoulu?
Ehkä kiinnostavin kysymys liittyy kuitenkin meihin itseemme.
Millaisia taitoja opiskelijoilta odotetaan vuonna 2035? Millaisia oppimisympäristöjä käytämme? Miten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta kytkeytyy alueiden uudistumiseen? Millaisia kumppanuuksia rakennamme ja millaisten haasteiden kanssa painimme?
Varmoja vastauksia ei ole. Juuri siksi ennakointia tarvitaan.
Tulevaisuus ei ole valmis käsikirjoitus, joka odottaa toteutumistaan. Se rakentuu tämän päivän valinnoista, päätöksistä ja teoista. Ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuus alueillamme muodostuu. Ennakointi auttaa meitä tunnistamaan mahdollisuuksia, suuntaamaan kehittämistyötä ja tekemään parempia valintoja, jotka kantavat huomiseen.
Vaikka kristallipallo puuttuu, se ei estä meitä katsomasta tulevaisuuteen.
Kirjoittaja työskentelee TKI-tehtävissä Centria-ammattikorkeakoulussa ja opiskelee parhaillaan Lapin ammattikorkeakoulussa Ennakoinnin ja kehittämisen asiantuntijaksi (YAMK). Opinnot ovat syventäneet ymmärrystä ennakoinnin merkityksestä niin aluekehittämisessä, TKI-toiminnassa kuin tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistamisessakin. Kirjoittaja on tuottanut ennakoinnista itseopiskeltavan osaamispaketin Euroopan unionin osarahoittamassa AIMlearning-hankkeessa, joka tarjoaa 18–29-vuotiaille opiskelijoille ja työnhakijoille mahdollisuuden kehittää työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.
Tekstissä on käytetty lähteinä
Centria-ammattikorkeakoulu. 2025. Centria-ammattikorkeakoulun strategia 2025–2028 – yhteenveto. Saatavissa: https://net.centria.fi/wp-content/uploads/2025/05/Centria_strategia_2025-2028_tiivistetty.pdf.
Dufva, M. 2025 Tulevaisuusselonteko vahvistaa päätöksenteon ennakointikykyä – mutta sitä voi hyödyntää kuka tahansa. Sitra, blogi, 19.9.2025. Saatavissa: https://www.sitra.fi/blogit/tulevaisuusselonteko-vahvistaa-paatoksenteon-ennakointikykya-mutta-sita-voi-hyodyntaa-kuka-tahansa/.
Dufva, M. & Rekola, S. 2023 Megatrendit 2023 – Ymmärrystä yllätysten aikaan. Sitran selvityksiä 224. Saatavissa: https://www.sitra.fi/blogit/megatrendit-2024/.
Hanhijoki, I. 2020 Koulutus ja työvoiman kysyntä 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia tulevaisuuden koulutustarpeista. Opetushallitus, Raportit ja selvitykset 2020:6. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/koulutus-ja-tyovoiman-kysynta-2035.
Kosunen, T. 2021 Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:35. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163235/OKM_2021_35.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Osaamistarvekompassi 2024. Ennakointitieto ohjaustyössä. Saatavissa: https://www.osaamistarvekompassi.fi/fi/tietoa-palvelusta/ohjeita-palvelun-kayttoon/tukimateriaali-ohjaustyota-tekeville/ennakointitieto.
Rhisiart, M., Miller, R. and Brooks, S. 2015 Learning to use the future: developing foresight capabilities through scenario processes, Technological Forecasting and Social Change, 101, pp. 124–133. DOI: 10.1016/j.techfore.2014.10.015.
Schuler, B.A., Murmann, J.P., Beisemann, M. and Satopää, V. 2025 ‘ndividual foresight: Concept, operationalization, and correlates’ International Journal of Forecasting, 41, pp. 1521–1538. DOI: 10.1016/j.ijforecast.2025.01.003.
Marjo Känsäkangas
TKI-asiantuntija
Kokkola