Lataus- ja tankkausinfrastruktuuri vihreän siirtymän pullonkaulana? 

Useissa keskusteluissa kuljetusyritysten kanssa on noussut esiin kommentit sähköisen raskaan liikenteen puutteellisesta latausinfrastruktuurista. On havaittu myös, että raskaan liikenteen sähköistäminen tuottaa painetta myös tilaajan suuntaan, sillä lastaustyön yhteydessä olisi pystyttävä tukeutumaan depot-lataukseen. Näin ollen myös tilaajalla tulisi olla tarjolla kohtuuhintaista sähköä omalla tontillaan, jotta sähkökäyttöinen raskas kalusto olisi itsessään taloudellisesti kannattava hankinta. Tukeaksemme liikenteen vihreää siirtymää, meidän on kyettävä tekemään näistä ratkaisuista oikeasti kannattavia vaihtoehtoja. 

Biokaasun tankkausverkoston rajallisuus 

Keski-Pohjanmaan alueella myös sekä nestemäisen että paineistetun biokaasun tankkaus on hankalaa, eikä valtakunnan tasollakaan infra ole valmis, vaan painottuu vielä toistaiseksi tietyille reiteille. Tämä asettaa haasteen myös tämän käyttövoiman päälle. Positiivista tietysti on, että monessa kuljetusliikkeessä vihreään käyttövoimaan siirtyminen nähdään niin tärkeänä strategisena askeleena, että näihin käyttövoimiin investoidaan puutteellisesta infrasta huolimatta. Reitin ja ajosuoritteen tarkka suunnittelu on avain, jolla tänä päivänä tässä onnistutaan. 

Vierailu Alankomaissa: ElaadNL ja ennakoiva kehittäminen 

Kävin marraskuussa Alankomaissa, jossa vierailin samalla ElaadNL sähköisen liikenteen ja älykkään latauksen osaamis- ja innovaatiokeskuksessa. Alankomaat on yksi Euroopan sähköisen liikenteen edelläkävijöistä. ElaadNL keskittyy erityisesti siihen, miten sähköajoneuvojen lataus integroidaan sähköverkkoon hallitusti, kustannustehokkaasti ja tulevaisuuden energiajärjestelmää tukevasti. Meillä on Suomessakin tehty erilaisia selvityksiä ja tiekarttoja vihreän siirtymän osalta ja liikenne- ja viestintäministeriö on mm. julkaissut vuonna 2024 kansallisen liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraohjelman. Näiden tähtäimenä on kehittää ja tukea kansallista liikenteen vihreää siirtymää. Jos kuitenkin mietin itse Suomen latausinfrastruktuurin kehitystä, kenttä näyttäytyy ainakin itselleni hieman sekavana. Suomessa latausinfraa rakentaa usea eri toimija ja tutkimusta tekevät esimerkiksi ammattikorkeakoulut, yliopistot, sekä Traficom, ja sitä tehdään erilaisissa yhteisissä verkostoissa. Verkkoyhtiöt kehittyvät alueellisesti ja pilotointia tekevät erilaiset hankkeet. 

ElaadNL toimii Alankomaissa teknisenä selkärankana sähköisessä siirtymässä yhdistäen sähköverkon realiteetit, latausmarkkinan ja ajoneuvoteknologian. ElaadNL toiminta oli kiinnostavaa ja vaikutti että heillä on hyvin selkeä ja ohjattu visio, joka etenee kohti tavoitetta. Vaikutti, että Alankomaissa toiminta on ennakoivaa ja mietin, että kehittyykö Suomen latausinfra jo ennemmin reaktiivisesti kuin aidosti ennakoivasti? ElaadNL puolueeton tutkimus- ja kehitysympäristö tukee verkkoyhtiöitä, latauslaitevalmistajia, ajoneuvovalmistajia, standardointiorganisaatioita ja viranomaisia, ja sen taustalla ovat Alankomaalaiset jakeluverkkoyhtiöt. He totesivat, että Alankomaiden sähköverkko ei kestä liikenteen nopeaa sähköistymistä ja siellä tarvitaan esimerkiksi kuormanohjausta, dynaamista tehonhallintaa ja ajoneuvojen kaksisuuntaista latausta. Tämän lisäksi he kehittivät latausasemien standardointia ennakoivasti varautuen niin, että latausasemien päivittäminen tulevaisuudessa olisi mahdollisimman vaivatonta. Täytyy kuitenkin todeta, ettei heidänkään raskaan liikenteensä sähköistäminen vielä valmis ollut, vaan tilanne oli hyvin Suomen kaltainen eli kevyelle liikenteelle infraa löytyi jo kattavasti, mutta raskaan liikenteen osalta infran rakentaminen oli vielä kesken ja suurimmaksi osaksi raskas liikenne näkyi katukuvassa liikkuvan perinteisellä polttomoottorilla. 

Yhteistyö ratkaisee infrastruktuurin kehittämisen 

Sen johtopäätöksen voin kuitenkin vetää sekä Alankomaiden että Suomen esimerkeistä, että sähköisen latausinfrastruktuurin rakentaminen vaatii paljon eri tahojen yhteistyötä onnistuakseen. Sitä vaatii toki myös kaasuajoneuvojen infran rakentaminen. Nämä infrat eivät rakennu yhdessä yössä ja järkevää onkin aloittaa eniten liikennöidyistä pääväylistä. Paikallisesti toteutettuihin depot-ratkaisuihin voi löytyä apua sähköisten ajoneuvojen skaalautuessa erilaisista akkuvarastoratkaisuista. Tämän hetken kansalliset suunnitelmat näyttävät, että tämä infra tulee rakentumaan ja vihreään käyttövoimaan siirtyminen on väistämätöntä. Rohkeasti uuteen teknologiaan investoivat yritykset ovat suunnannäyttäjiä ja strategisessa mielessä on varmasti hyötyä siitä, jos päästään edes askel edelle muita. Nyt on jo nähtävissä, että strateginen siirtyminen vihreisiin käyttövoimiin on kilpailukykytekijä. 

Vihreä kuljetus -hankkeen rooli 

Vihreä kuljetus -hankkeessa emme rakenna infraa yhdessä yössä, mutta jaamme hankkeen uutiskirjeissä ja tapahtumissa tietoa infrastruktuurin kansallisista kehittämissuunnitelmista. TKIO-ympäristöön tullaan rakentamaan tankkausta ja latausta simuloivat ympäristöt, jossa voidaan nähdä näitä ratkaisuja ja kokeilla esimerkiksi kaasuajoneuvon tankkausta turvallisesti. 

Markus Isohanni, ajoneuvotekniikan lehtori ja tutkintovastaa, projektipäällikkö Vihreä kuljetus -hanke/Kpedu
markus.isohanni@kpedu.fi