Siirry sisältöön
Tutkimus ja kehitys

Lisää tekoälyosaamista Centriaan

Himat Shah vahvistaa koneoppimisen asiantuntijuutta ja kansainvälistä kokemusta Centria Robotiikka ja tekoäly -kärkitutkimusryhmässä.

Centrian Robotiikka ja tekoäly -kärkitutkimusryhmä koostuu noin 15 asiantuntijasta, joista kolmasosa on ulkomaalaistaustaisia. Yksi heistä on viisi kuukautta sitten työt aloittanut tekoälyn huippuammattilainen Himat Shah.  

– On ilo saada olla osa Centrian Robotiikka ja tekoäly -kärkitutkimusryhmää ja täydentää sitä omalla osaamisella. Päätavoitteeni on auttaa paikallisia yrityksiä teknologiakehittyneissä ratkaisuissa. Aion keskittyä myös laadukkaiden tieteellisten julkaisujen kirjoittamiseen ja tutkimusryhmän toimintasuunnitelman toteuttamiseen.  

Mies seisoo porraskaiteen vieressä. Takana näkyy toimistotiloja lasiseinineen.
Himat Shah Vierimaantien kampuksella. Kuva: Marika Hautala

Shah työskentelee tekoälyasiantuntijana OptiWood-hankkeessa, jossa havainnollistetaan datan hyödyntämismahdollisuuksia puuteollisuuden prosessien optimoinnissa.    

– Autamme paikallisia puualan yrityksiä integroimaan tekoälyratkaisuja erilaisiin prosesseihin. Yhdistämme työssämme koneoppimis- ja syväoppimismenetelmiä reaaliaikaiseen laadunvalvontaan vähentääksemme manuaalisen työn tarvetta, kertoo Shah.  Koneoppimisessa päätelmät voidaan tehdä yksittäisen operaation pohjalta, kun taas syväoppiminen hyödyntää monimutkaisempia neuroverkkoja päätelmien tekemisessä. 

Shah on kotoisin Pakistanista. Hän on asunut Suomessa yhteensä kahdeksan vuotta, joista kuusi Joensuussa ja yhden Turussa. Shah asuu tällä hetkellä perheineen Ylivieskassa.  – Matka Suomeen sai alkunsa suuresta kiinnostuksestani tutkimusta ja koneoppimista kohtaan. Suomen vahva tutkimuskulttuuri teknologiasektorilla ja erinomainen koulutusjärjestelmä houkuttelivat. Tulin jatkamaan tohtorin opintojani Itä-Suomen yliopistoon. Sain upean mahdollisuuden asettua tänne ja tehdä mielenkiintoista yhteistyötä.  

Shah on väitellyt tohtoriksi tietojenkäsittelytieteistä Itä-Suomen yliopistossa, jossa hän erikoistui koneoppimiseen ja datatieteisiin. Lisäksi hänellä on kaksi maisterin tutkintoa: MBA-tutkinto Iso-Britanniasta ja toinen tietojenkäsittelytieteistä Pakistanista. Opetuksesta ja tutkimuksesta Shahilla on kertynyt myös kokemusta useammasta yliopistosta. – Toimin aikoinaan apulaisprofessorina pakistanilaisessa yliopistossa. Muutettuani Suomeen olin ensin tietokantaohjelmoijana Joensuussa (SiunSote) ja myöhemmin tutkijana Turun yliopistossa. Työskentelin Turussa digitaalisten ravintolatilastojen parissa, joista tehtiin tekoälypohjaisia asiakasennusteita. 

Shah tuntee sopeutuneensa hyvin ja aikookin jäädä perheineen Suomeen. Hän harjoittelee myös suomen kieltä ahkerasti. – Opiskelen suomea naapurini kanssa, joka vierailee meillä lähes päivittäin. Vaikka kielen opettelu on ollut haastavaa, siitä on vähitellen muodostunut hieno kokemus, Shah kertoo ja vaihtaa lennosta englannista suomeen. 

Shahin perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kaksi lasta, yhdeksän kuukauden ikäinen tytär ja 4-vuotias poika. – Arvostamme täällä työ- ja yksityiselämän tasapainoa sekä rauhallista elinympäristöä. Ihmiset kunnioittavat henkilökohtaista tilaa ja aikaa, mikä poikkeaa kotimaastani. Pakistanissa elämä on sosiaalisempaa, ihmiset spontaanimpia ja vuorovaikutus intensiivisempää.  

Suomen työkulttuurin avoimuus ja itsenäisyys tekivät aikoinaan Shahiin suuren vaikutuksen. – Suomen ja Pakistanin työkulttuureissa on merkittäviä eroavaisuuksia. Suomessa työelämä on hyvin strukturoitua, itsenäistä ja työntekijäystävällistä. Ihmiset ovat itseohjautuvia, mutta päätökset tehdään yhdessä.  Pakistanissa tilanne on päinvastainen. Siellä vallitsee radikaalimpi hierarkia, jossa valta-asemalla on suurempi merkitys. Ylin johto päättää usein yksin asioista. Pakistanissa ei voi luottaa samalla tavalla ihmisiin kuin Suomessa. Tämä on yksi kulttuurimme haasteista. Arvostan suomalaisissa organisaatioissa erityisesti rehellisyyttä, luottamusta ja työantajan tarjoamaa tukea. 

Kun Shahilta kysytään, mitä hän toisi Pakistanista Suomeen, hän vastaa seuraavasti:  

– Se liittyisi perhe-elämään. Elämme tiiviissä perhesiteessä, jossa jaamme ongelmamme toistemme kanssa ja saamme sitä kautta enemmän tukea. Täällä ihmiset ovat vähemmän sosiaalisia eivätkä jaa huoliaan niin helposti, mikä voi johtaa psykologisiin ongelmiin. Asumme myös usein vanhempiemme luona ja tuemme heidän ikääntymistään.  

Suomesta Pakistaniin Shah löytää kuulemma enemmän viemisiä. – Ainakin rehellisyyttä, koulutusta, ahkeruutta ja siisteyttä. Suomen koulutusjärjestelmä on erinomainen. Arvostan puhdasta luontoa, ilmanlaatua ja juomavettämme täällä, hän lisää.  

Shah on asunut elämänsä aikana useassa maassa Aasian ja Euroopan alueilla. – Eniten minuun ovat vaikuttaneet tietysti pakistanilainen, mutta myös englantilainen ja suomalainen kulttuuri. Asuin aikanaan Englannissa neljä vuotta.  

Kun Shahilta kysytään vapaa-ajasta, vastaa hän hymyillen, ettei vauva-arki tuota hänelle vapaa-ajan ongelmia. Kun aikaa on, hän mielellään hiihtää, pelaa sulkapalloa, ui tai käy salilla. Eikä Shahkaan unohda mainita suomalaista saunaa, jossa hän nauttii hyvistä keskusteluista löylynheiton lomassa. 

Lisätietoja:

Himat Shah

RDI Expert

+358505286147

Ylivieska


Tomi Pitkäaho

Tutkimusyliopettaja