Logistiikan käyttövoimamurros haastaa pohjoisen Suomen puhaltamaan yhteen hiileen
Logistiikan käyttövoimamurros etenee vauhdilla. Sähkö, biokaasu, uusiutuvat polttoaineet ja vety tarjoavat uusia vaihtoehtoja, mutta yhtä kaikille sopivaa ratkaisua ei ole.
Limingan Ruutikankaalla järjestettiin Kestävä logistiikka 2026 -tapahtuma 25. syyskuuta 2026. Tapahtuma keräsi runsaasti niin asiantuntija- kuin yritysosallistujia. Päivä koostui logistiikan uusien ratkaisujen seminaarista sekä näyttelystä, jossa oli esillä uusia käyttövoimia, latausratkaisuja ja logistiikan muita tulevaisuuden teknologioita.
Logistiikkaa tarvitaan niin ihmisten, tavaroiden kuin palveluiden liikuttamiseen. Ratkaisut näihin ovat erilaisia muutaman sadan gramman dronesta aina raskaan liikenteen kalustoon. Uuden käyttövoiman valinnan ratkaisee kuljetustehtävä. Datan ymmärtäminen ja hyötykäyttäminen korostuu, jotta päätökset olisivat liiketoiminnan kannalta kannattavia. Kaikilla ratkaisuilla on omat hyötynsä ja haasteensa.
Timo Pohjosenperän (kestävän logistiikan ja toimitusketjun hallinnan dosentti, yliopistonlehtori, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu) puheenvuoron keskeinen viesti oli, että logistiikka pitää asiat toiminnassa globaalisti. Kestävä logistiikka on ensisijaisesti ympäristövastuullisuuskysymys: päästöjä pitää saada vähennettyä. Se ei silti ole pelkkä teknologiakysymys, vaan siihen vaikuttavat myös ihmisten päätökset ja toiminta, käytettävissä olevat resurssit ja toimintaympäristö. Mikään ei tapahdu hetkessä, vaan vaaditaan aikaa, että tutkimuksesta päästään käytännön ratkaisuihin ja aitoon käyttöön.
Kommenttipuheenvuorossaan Jyrki Kemppainen (asiakkuuspäällikkö, Business Oulu) toi esille Oulun seudun logistiikkavision 2040 ja kestävän citylogistiikan toimintamalleja. Keskeistä on ollut tunnistaa kuljetusketjujen solmukohdat, raskaan liikenteen taukopaikat ja sen myötä tarvittava latausinfra. Näiden perusteella on saatu visio siitä, miten toimii tehokas logistiikka, turvataan huoltovarmuus ja edistetään kestävää kehitystä.
Kilpailevatko uudet käyttövoimat keskenään vai täydentävätkö ne toisiaan?
VISIOK-hankkeen projektipäällikkö Marjaa Komi OSAOlta kertoi, miten pitkä ja vaiherikas prosessi on ollut saada vetyrekka hankittua. EU säätelee enenevissä määrin esimerkiksi raskaan liikenteen päästöjä ja vaatii kestävämmän teknologian käyttöönottoa. Samanaikaisesti markkinan teknologinen ja kaupallinen valmius eivät ole vielä siinä pisteessä, että siirtymä olisi mahdollista isossa mittakaavassa. Vedyn vähäinen saatavuus, tankkausverkoston puute, ajoneuvojen huolto-osaamisen puute ja vähäinen määrä vaihtoehtoja hidastavat, mutta eivät silti Komin ja muiden päivän asiantuntijoiden mukaan tule estämään vetyä käyttövoimana.
Uusien käyttövoimien osalta ei tule olemaan selkeää voittajaa, totesivat paneelikeskusteluun osallistuneet Taavi Heikkinen (SKAL Pohjois-Suomi), Juho Kurra (Gasum Oy), Petri Westerlund (St1 Suomi Oy) ja Mika Sandelin (Plugit Finland Oy). Oleellista on kysyä, mahdollistammeko asioiden tapahtuvan vai etsimmekö vain esteitä. Pohjoisen Suomen on pidettävä yhtenä rintamana keskustelua yllä kehittämistarpeista niin infran, latausasemien kuin yritysten investointien osalta. Kyseessä on ennemmin uusien käyttövoiminen juoksukilpailu kuin painiottelu.