Musiikkialan koulutus kohti 2030-lukua, osa 1

Laajaan visiotyöhön osallistui asiantuntijoita, oppilaitoksia, opettajia, oppijoita ja sidosryhmiä. Visiotyön ydinryhmässä oli edustajia jokaiselta musiikin koulutustasolta ja itse sain edustaa ammattikorkeakoulujen musiikkikoulutuksia. Raportin julkaiseminen jälkeen työtä jatkettiin Konservatorioliiton siipien suojassa hieman uudistetun ydinryhmän avulla teemalla visiosta vaikuttavuuteen, josta kehkeytyi myös ydinryhmän nimilyhenne. ViVa-ydinryhmässä fasilitoidaan, ideoidaan, järjestetään seminaareja, koostetaan kentän kehitystoiveita ja haetaan rahoitusta koko musiikkikoulutuskentän yhteisiin kehityshankkeisiin. Visioraportti ulottuu vuoteen 2030, joten puolet matkasta on jo kuljettu rakentaen musiikkialan koulutusten laajempaa yhteistyötä. Visioraporttia aloitettiin työstämään vuonna 2019, joten olen saanut kulkea tiiviisti mukana tässä yhteisöllisessä prosessissa jo yli kuusi vuotta. 

Mitä kaikkea musiikkialan koulutus pitää sisällään? 

Suomalainen musiikkikoulutus on organisoitunutta ja kattaa kaikki ikäluokat vauvoista senioreihin. Musiikkia voi opiskella harrastusmielessä tai tavoitteellisesti. Lukija saattaa muistaa muskarit, soittotunnit ja yhteissoiton omasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan paikallisessa musiikkiopistossa, konservatoriossa, vapaan sivistystyön oppilaitoksessa tai muussa musiikkikoulussa. Monet näissä instituutioista toimivista soiton- ja laulunopettajista ovat valmistuneet musiikkipedagogiksi ammattikorkeakoulututkinnolla. Miksi Suomessa sitten on kehitetty tällainen kansainvälisesti ainutlaatuinen taiteen perusopetusjärjestelmä? 

Musiikkioppilaitoslaki vuodelta 1968 mahdollisti musiikkikasvatustoiminnan peruskoulun ulkopuolella ja jo 1970-luvulla tarjottiin tavoitteellista musiikinopetusta yleissivistävän koululaitoksen ulkopuolella. Peruskouluun siirtymisestä johtunut taito- ja taideaineiden supistaminen aiheutti painetta täydentävän koulutuksen tarjontaan. Monimuotoista, mutta pirstaleista taidekasvatusjärjestelmää haluttiin ohjata keskitetymmin, jonka vuoksi taiteen perusopetusta ohjaava laki tuli voimaan vuonna 1992. (OPH 2025.) 

Musiikkialalle kelpoisia opettajia ja ohjaajia koulutetaan korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa. Yläkoulussa ja lukiossa musiikkia opettavat yliopistossa musiikkikasvatuksen maisterintutkinnon suorittaneet aineenopettajat. Alakoulussa musiikkia opettavat taas musiikkiin erikoistuneet luokanopettajat tai aineenopettajat. Instrumenttiopetusta tarjoavat ammattikorkeakouluista valmistuneet musiikkipedagogit ja instrumenttipedagogiikkaan perehtyneet solistisen koulutuksen tai musiikkikasvatuksen tutkinnolla valmistuneet soiton- ja laulunopettajat. Musiikkikoulutuksen visioraportti antaa hyvän kuvan monimuotoisesta musiikkikoulutusjärjestelmästämme (Musiikkikoulutuksen visio 2020). 

Vuoden 2017 taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmamuutos avasi uudenlaisia näkökulmia musiikkioppilaitoksille (TPOPS 2017a&b). Aiemmasta tasosuoritusjärjestelmästä tutkintoineen siirryttiin taitotasoihin, joita voitiin oppilaitoskohtaisesti vapaammin määritellä. Numeerisen arvioinnin sijaan oppija saa instrumenttinäytöstään suullista ja kirjallista palautetta. Ryhmäopetukseen, innovointiin ja luovuuteen kannustetaan myös voimakkaasti. Tällä hetkellä alalle kouluttautuvat opettajat ja ohjaajat tulevat työskentelemään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä, missä itse ovat lapsena ja nuorena taitonsa hankkineet. Erityisesti näkökulma pedagogiseen dialogisuuteen, arviointiin, palautteeseen ja vastapalautteeseen on kehittynyt, joka saattaa haastaa pitkään alalla toiminutta ohjaajaa ja opettajaa. 

Taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistaminen on parhaillaan käynnissä opetusministeriössä ja sen keskeisiä tavoitteita ovat saavutettavuus ja saatavuuden edistäminen, valtionrahoitusjärjestelmän selkeyttäminen ja rakenteisiin kohdistuvat muutokset. Lakiehdotus julkaistiin kesäkuussa ja on tällä hetkellä kommenttikierroksella. Uusi lainsäädäntö tulee vaikuttamaan myös korkeakoulujen musiikkipedagogikoulutusten sisältöihin. (OKM 2024.) Taiteen perusopetuksen kenttä on monen Centriasta musiikkipedagogiksi valmistuneen alumnin ja opiskelijan työpaikka, ja sen vuoksi seuraamme tiiviisti sekä kulttuuripoliittista, koulutuspoliittista että pedagogista kehitystä ja reagoimme muutoksiin mahdollisimman nopeasti päivittämällä koulutussisältöjä ja tarjoamalla täydennyskoulutusta tarpeen mukaan.  

Musiikkikoulutuksen visioraportin näkökulmia 

Monipolvisen osallistavan työskentelyn jälkeen raporttiin kirjattiin kolme pääteemaa: 

• Musiikkikoulutus vaikuttaa yhteiskunnassa 
• Yhteistyö ja jatkuva oppiminen kukoistavat musiikkikoulutuksessa 
• Rakenteet ja resurssit mahdollistavat yhdenvertaisen musiikkikoulutuksen 

Nämä kolme pääteemaa pitävät sisällään alateemoja, kuten: arvopohjaisuus, kestävä tulevaisuus ja saavutettavuus, oppimispolut, moninaisuus, jatkuva oppiminen, resursointi ja sen uudistaminen, digitaalisuuden hyödyntäminen sekä johtaminen. Kaiken ytimessä on yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Hyvin samanlaisia teemoja löytyy muidenkin koulutusalojen visioraporteista. Teemojen alta löytyy 25 konkreettista toimintaehdotusta. (Musiikkikoulutuksen visio 2020.) 

Visiotyön julkistamiswebinaarissa kymmenen työryhmää pohti visioon kirjattujen toimenpiteiden tärkeysjärjestystä. Selkeäksi ensimmäiseksi nousi ehdotus nro 1:  

Oppilaitokset tekevät yhteistyötä ja hyödyntävät digitaalisuutta parantaakseen musiikkikoulutuksen saavutettavuutta, moninaisuutta ja kestävää tulevaisuutta.  

Tulos oli ehkä seurausta pandemiatilanteesta. Muista ehdotuksista nostettiin esiin erityisesti seuraavat: 

• tarve osaamisen jakamiseen,  
• monipuolinen yhteistyö yhteiskunnan ja alueen muiden toimijoiden ja organisaatioiden kanssa,  
• dialogi koulutuksen, tutkimuksen, työelämän ja päätöksenteon välillä,  
• ammattitaitoisen musiikkikasvatuksen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa, 
• musiikkikoulutuksen saatavuus ja saavutettavuus 
• henkilöstön jatkuva ammatillinen kehitys ja oppiminen 

Laajaa kannatusta sai koko visiotyön jalkauttamista edistämään perustettava eri koulutusasteita edustava ohjausryhmä, josta lausutaan ehdotuksessa nro 21 näin:  

Musiikkikoulutuksen järjestäjät ja musiikkialan järjestöt muodostavat yhteisen ohjausryhmän koordinoimaan ja tekemään kehittämistyötä Musiikkikoulutuksen vision 2030 pohjalta.  

Rohkeaan, pitkäjänteiseen ja arvopohjaiseen kehittämistyöhön keskittyminen kasvattaa tulevaisuuden luovia kansalaisia ja toimii osana yhteiskunnan uudistumista sekä investointina lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Samalla tarvitaan opettajien koulutukseen, tutkimukseen ja rakenteelliseen tukeen keskittymistä, jotta tavoitteet saavutetaan.  

Mitä seuraavaksi?

Jane ja Aatos Erkon säätiö lähti tukemaan visioraportissa esitettyjen toimenpiteiden toteutusta yli 600 000 euron suuruisella summalla ja kaksivuotinen Musiikkikoulutus kohti 2030-lukua – Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri –hanke käynnistyi vuoden 2024 puolella. Hankkeeseen on rakennettu kolme pilottiosiota ja Centria osatoteuttaa pilotti kolmosta yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa.  

Koko hankkeen tavoitteita ovat: 

• tarjota oppilaitoksille keinoja sopeutua Suomen yhteiskunnalliseen ja väestölliseen murrokseen niin, että samalla alan elinvoimaisuus säilyy  
• suunnata yhdessä alan toimijoiden kanssa kohti yhteistä näkemystä toimintakulttuurin muutostarpeista hankkeen pilottien ja muun kehitystoiminnan avulla  
• tarjota koulutuksen järjestäjille paikallisesti sovellettavaa tietoa oman ympäristön kehitystyöhön  

Hankkeesta voi lukea tarkemmin Musiikkikoulutuksen visiosivulta sekä Centrian hankekuvaussivulta. Tutkija Lea Vartiainen työstää hankkeen Centriassa toteutettavaa osiota, jossa tutkimustyötä tehdään osallistaen kenttää mahdollisimman laajasti kyselyin, työpajoin ja haastatteluin vuoden 2025 aikana. Lea kirjoittaa blogisarjamme seuraavassa numerossa tarkemmin työstään ja tähän mennessä saaduista tutkimustuloksista. 

Musiikkialan koulutus kohti 2030-lukua -blogisarjaa tuottavat musiikin koulutusalapäällikkö Annika Mylläri ja hankkeen tutkija Lea Vartiainen. Sarjan toisessa blogissa kerrotaan, miten vuoden 2025 aikana tehtävä tutkimus on käynnistynyt.

Lähteet

Musiikkikoulutuksen visio. 2020. ”Suomalaisen musiikkikoulutuksen visio 2030” Saatavissa: Musiikkikoulutuksen visio 2030 – Visio2030. Viitattu 11.3.2025.

OKM. 2024. ”Uudistuva taiteen perusopetus”. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavissa: Uudistuva taiteen perusopetus – OKM – Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 10.4.2025.

OPH. 2025. ”Taiteen perusopetuksen historiasta ja nykytilasta. ” Saatavissa: Taiteen perusopetuksen historiasta ja nykytilasta | Opetushallitus. Viitattu 3.4.2025.

TPOPS 2017a&b. Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelmien perusteet 2017. Määräykset ja ohjeet 2017: 12a. Helsinki: Opetushallitus. Saatavissa: Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet | Opetushallitus.