On järkevämpää tehdä yhdessä – vastuullisuutta kolmannella sektorilla

Kälviän Jokikylän kyläyhdistyksen toiminnassa vastuullisuutta terminä ei välttämättä käytetä, mutta se näkyy konkreettisissa asioissa. Se on arjen sujuvuuden ja turvallisuuden tukemista, resurssien järkevää käyttöä sekä kylän elinvoiman ja varautumiskyvyn vahvistamista. Yhteinen lumenauraus, kylätalon ylläpito, siivousrinki ja varautuminen poikkeustilanteisiin osoittavat paikallisten ratkaisujen vahvuuksia.

Pari puhelinsoittoa ja yksi palaveri

Kun Kokkolan kaupunki lopetti yksityisteiden lumenauraukset, jäi vastuu äkkiä asukkaille itselleen. Myös Kälviän Jokikylällä mietittiin kahvipöydissä kuka hoitaa aurauksen jatkossa, ja miten sen saisi järjestettyä niin, ettei kukaan jäisi asian kanssa yksin. Luonnollinen ratkaisu oli valmiiksi aktiivinen kyläyhdistys.

Kyläyhdistys jakoi lähialueen postilaatikoihin kartoituskyselyn, jossa selvitettiin kiinnostusta yhteiseen aurausjärjestelyyn. Vastaanotto oli selkeä: lähes kolmekymmentä taloutta ilmoittautui mukaan.

– Keskitetty ratkaisu tuntui heti luontevalta. Ajateltiin, että tämä tehdään sujuvimmin yhdessä, kertoo Marko Kivelä, kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja ja Jokikylän primus motor.

Yhteisessä palaverissa käytiin läpi ajoreitit ja pelisäännöt. Aurattavaa tietä kertyi noin neljä kilometriä, ja ajettava lenkki kokonaisuudessaan reilut 20 kilometriä. Tutun paikallisen yrittäjän kanssa löytyi nopeasti yhteinen sävel. Yrittäjälle ratkaisu oli vaivaton: koko talven aurauksista yksi lasku yhdistykselle, joka puolestaan laskuttaa edelleen mukana olevia ”aurausosakkaita”.

Yhteinen auraus helpotti monen arkea, mutta merkitys korostui erityisesti yksin asuvilla kyläläisillä, joiden luona kotihoito käy päivittäin.

– Kun ei tarvitse miettiä, pääseekö pihaan tai tielle, se tuo turvaa, Marko Kivelä toteaa.

Huhtikuussa, lumien jo sulettua, yhdistys on tyytyväinen saamaansa palautteeseen: laskua on jo kaivattu, muuta kritiikkiä ei ole tullut. Yhteinen auraus on nyt kyläyhdistyksen palvelu. Ensimmäisenä vuonna sillä ei tavoiteltu eikä saatu taloudellista voittoa: varainkeruun sijaan haluttiin yksinkertaisesti tarjota kyläläisille toimiva ratkaisu. Aiemmin Jokikylällä on järjestetty esimerkiksi yhteisiä rautaromun keräyskampanjoita, mutta auraus on luonteeltaan hieman erilainen. Käytännössä se on vastuullinen yhteishankinta.

Yhteisöllisyyttä, työtä ja pitovoimaa

Kyläyhdistyksen toiminta ei rajoitu lumenauraukseen. Säännöllinen viikkobingo pyörii vajaan kymmenen hengen voimin, ja kesäteatteri on yhdistyksen oma, lähes ympärivuotinen ponnistus. Ensi syksynä käynnistyy myös värkkäyspaja, jossa voi tehdä käsitöitä itsenäisesti tai ohjatusti. Lisäksi kylätalolla järjestetään Kokkolan seudun opiston kursseja, ja tilaa vuokrataan eri tilaisuuksiin. Monipuolinen toiminta vetää väkeä lähikunnista asti.

Yhteisöllisyys näkyy myös arjen pienissä teoissa. Kun kylään syntyy vauva, perheeseen viedään pullakranssi ja kukkia.

– Aina se leipoja on jostain löytynyt, myhäilee Marko Kivelä.

Yhdistyksessä tiedostetaan kuitenkin vapaaehtoistyön rajat. Toiminta kaatuu helposti muutamien harteille. Siksi on pyritty siihen, että vetovastuuta jaetaan ja apua osataan pyytää suoraan.

Kyläyhdistys pyörittää myös siivousrinkiä liiketoimintana, joka on arvonlisäverollista ja erillään muusta yhdistystoiminnasta. Vuodesta 2008 lähtien se on tarjonnut palkallista työtä, ja tällä hetkellä työllistää kolme osa-aikaista siivoojaa. Pitkät asiakassuhteet ja työntekijöiden pysyvyys kertovat ringin toimivuudesta ja tarpeellisuudesta.

Kylätalo kaiken ytimessä

Kyläyhdistyksen suurin saavutus ja ylpeydenaihe on kylätalo, entinen koulu. Kälviän kunta aikanaan lahjoitti rakennuksen yhdistykselle ehdolla, ettei ylläpitoon haeta kunnan avustuksia. Siinä on pysytty, ja talo on pidetty lämpimänä ja kunnossa omalla toiminnalla – tosin eräänä poikkeustalvena oli kerättävä kolehti kyläläisiltä ennätyssuureen sähkölaskuun. He auttoivat, jopa pois muuttaneet entiset kyläläiset. Tämäkin on merkki siitä, että kylä ja kyläyhdistys koetaan omaksi ja tärkeäksi.

Kylätalo on mahdollistanut Leader-hankkeiden kautta kymmeniä tuhansia euroja kehittämisrahaa, ja ennen kaikkea se on tarjonnut paikan kokoontua. Kun paikka on tuttu juhlista ja tapahtumista, se synnyttää uusia ideoita ja toimintaa.

Katse tulevaan

Hannes-myrskyn aikaan Jokikylä oli kaksi vuorokautta ilman sähköä, jolloin herättiin huomaamaan kylätalonkin haavoittuvuus poikkeustilanteissa. Nyt tavoitteena on hankkia vaihtokytkin ja myöhemmin oma varavirtalähde.

– Kyläyhdistyksen on elettävä ajassa. Nyt puhutaan varautumisesta, ja siihen halutaan pystyä vastaamaan.

Ruokavarastoja voidaan jo pitää ja hätämajoitus järjestää tarvittaessa.

Jokikylän kyläyhdistyksen toiminnassa vastuullisuus on osa arkea. Se näkyy siinä, että asioita tehdään yhdessä ja vastuut jaetaan niin, että toiminta on kestävää myös tekijöilleen. Yhteinen lumenauraus, työpaikkoja tarjoava siivousrinki, kylätalon ylläpito ja varautuminen poikkeustilanteisiin rakentavat kaikki kylän yhteishenkeä, turvallisuutta ja pitovoimaa. Paikallisista tarpeista ja ihmisten yhteistyöstä syntyvät ratkaisut kantavat pitkälle.