Pintaa syvemmältä
Oletko koskaan leikitellyt ajatuksella reiän kaivamisesta maapallon läpi toiselle puolelle? Mitähän kaikkea maan alta tulisi vastaan, jos kaivuutyöhön alkaisi? Uskallan väittää, että tämä ajatusleikki on monille tuttu ainakin lapsuudesta.

Maaperän rakennetta, koostumusta ja sen syntyyn liittyviä ilmiöitä tutkivasta tieteenalasta käytetään termiä geologia. Geologisia tutkimuksia tehdään poikkitieteellisesti eri luonnontieteenaloja, kuten fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa hyödyntäen. Siksi sitä pidetäänkin yhtenä laaja-alaisimmista tieteenaloista (GTK). Tieteellisesti geologia on kiinnostanut ihmiskuntaa jo hyvin kauan, mutta itsenäisenä tieteenalana se on noin 200 vuotta vanha (Haapala 1998).
Emme välttämättä tule aina ajatelleeksi, kuinka paljon geologia liittyy meidän jokaisen arkipäivään. Monet käyttämiemme tavaroiden raaka-aineet kuten metalli, talousvetenä käyttämämme pohjavesi tai kuluttamamme lämpö- ja sähköenergia ovat esimerkkejä maaperän hyödyntämisestä (GTK).
Tieteellisesti matka ensimmäisistä käsin tehdyistä geologisista kaivauksista tämän päivän tutkimusmenetelmiin ja tekniikoihin on ollut pitkä. Geologiassa hyödynnettävistä teknisistä ratkaisuista käytetään yleisnimitystä geotekniikka. Tutkimusmenetelmien kehittyessä myös erilaiset geotekniset ratkaisut ovat kehittyneet. Käytännössä kaikissa geologisissa tutkimuksissa hyödynnetään jonkinlaista geotekniikkaa.
Esimerkiksi maaperän rakenteen ja koostumuksen selvittämisessä hyödynnetään usein erilaisia kairaus- tai koekuoppamenetelmiä. Jossakin tapauksissa voi olla mielekkäämpää tai tarpeenmukaista tehdä tutkimuksia maaperän rakennetta rikkomatta. Tällöin tutkimusmenetelmänä voidaan käyttääkin esimerkiksi maatutkateknologiaa (GPR, Ground Penetration Radar).
Maatutkausteknologiaa on hyödynnetty maaperän tutkimisessa jo vuosikymmeniä. Vaikka teknologia ei aivan uusi olekaan, sen käyttökohteet ja hyödyntämismahdollisuudet herättävät kuitenkin usein uteliaan kiinnostuneita kysymyksiä suuressa yleisössä. Useimmiten esitetyt kysymykset liittyvät jollain tavalla maanalaisen rakennetun infran, kuten sähkökaapeleiden tai viemäriputkien havaitsemiseen. Näissäkin kohteissa maatutkaa hyödynnetään, mutta lisäksi on paljon muitakin käyttökohteita, joissa maatutkauksella voidaan saada lisäarvoa.
Centrialle hankitun maatutkalaitteiston hyödyntämismahdollisuuksia on selvitetty Euroopan unionin osarahoittamissa ATSOL– ja ÄlyPilot-hankkeissa. Maatutkateknologian hyödyntämiseen liittyviin tutkimus- ja kehitystoimenpiteisiin voit tutustua tarkemmin aihetta käsittelevässä artikkelissa.
Lähteet
Geologian tutkimuskeskus GTK. Mitä geologia on? Saatavissa: https://www.gtk.fi/gtk/geologia-alana/. Viitattu 19.9.2025.
Haapala, I. 1998. Suomen kallioperän tutkimuksen historia. Teoksessa Lehtinen, M., Nurmi, P. & Rämö, T. (toim.) Suomen kallioperä: 3000 vuosimiljoonaa. Helsinki: Suomen Geologinen Seura ry. Saatavissa: https://www.geologinenseura.fi/fi/seura/julkaisut/suomen-kalliopera. Viitattu 19.9.2025.
Janne Pelo
TKI-kehittäjä
Ylivieska