Teknologinen murros korjaamoiden arjessa 

Tällä hetkellä meneillään oleva teknologinen murros haastaa korjaamoiden arkea ehkä enemmän, kuin mikään muu muutos aiempina vuosikymmeninä. Erityisesti uudet alalle tulevat työntekijät ovat tilanteessa, jossa heidän on hallittava perinteisen polttomoottorin tekniikan lisäksi sähköajoneuvojen tekniikka, kaasuajoneuvojen tekniikka, ja sieltä vielä paineistetun ja nesteytetyn tekniikan eroavaisuudet. Ja vety raskaan liikenteen polttoaineena kolkuttelee jo nurkan takana. 

Tämä teknologian kirjavuus haastaa korjaamon käytänteitä ja ennen kaikkea herättää kysymyksen, kuinka tämä kaikki hallitaan turvallisesti? Jos katsotaan ajoneuvoalan perustutkinnon ajoneuvotekniikan osaamisalan tutkinnon perusteita, huomataan, että monessa tutkinnon osassa esiintyy ammattitaitovaatimuksissa lause: ”opiskelija osaa tunnistaa ajoneuvon voimanlähteen ja mahdollisesti vaaraa aiheuttavat komponentit”. Meidän ajoneuvoalan ammattilaisten on helppo yhtyä tähän lauseeseen ja todeta, että varmasti ajoneuvon voimanlähteen tunnistaminen on ihan perusasioita. Korkeapaineinen kaasuajoneuvon tankki ja kaasulinjat voivat aiheuttaa vaaran työskentelyn yhteydessä ja varotoimenpiteet on huomioitava. Sähköajoneuvoissa on jopa 800 voltin korkeajännitejärjestelmiä, jotka voivat aiheuttaa todellisen vaaran niin korjaajalle kuin myös ajoneuvon käyttäjälle, jos työtä ei ole hoidettu asianmukaisesti. 

Turvallisuus työn lähtökohtana 

Mutta riittääkö pelkkä voimanlähteen vaaraa aiheuttavien komponenttien tunnistaminen? Ei tietenkään riitä, mutta se on lähtökohta uudelle mekaanikolle. Kiire, huolimattomuus ja kokemattomuus ovat merkittäviä asioita mitä tulee työtapaturmiin. Ilman selkeitä työprosesseja ja korjaamon vastuullista varautumista saatetaan jättää takaportti auki työn virheelle, joka voi johtaa työtapaturmaan. Tämän takia meillä onkin laatusertifiointeja, ajoneuvovalmistajien tuki ja määräykset, aluehallintoviranomaiset, pelastusviranomaiset, työturvallisuuslaki, turvallisuus- ja kemikaalivirasto, työterveyshuolto sekä monia muita tahoja ja ohjeita, jotka ohjaavat toimintaamme. Turvallisuuden eteen toimiminen on osa korjaamoiden arkea. On läheltä piti-lomakkeita ja viikkopalavereita, joissa käydään läpi havaitut vaaranpaikat ja pidetään turvallisuustyö käynnissä. Nolla tapaturmaa on tavoite, jonka eteen korjaamoilla tehdään ansiokasta työtä. Se on kaiken työn tekemisen ensimmäinen askel ja lähtökohta toiminnalle. 

Uudet käyttövoimat käytännössä 

Mitä uusien käyttövoimien kanssa on sitten otettava huomioon? Jossain kohtaa lähes jokaisella korjaamolla tullaan ottamaan ensimmäinen askel kohti uusia käyttövoimia. Siinä kohtaa niiden riskit haastavat sitä arkea, johon olemme tottuneet ja joudumme miettiä mitä meiltä vaaditaan, ja mitä meidän on otettava huomioon, jotta teemme työmme turvallisesti ja vastuullisesti. Mitkä määräykset ohjaavat toimintaamme ja mitä se tarkoittaa käytännössä? Kun teemme työmme voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti, huolellisesti, vastuullisesti, ja dokumentoimme tekemämme työn oikein, voimme olla varmoja siitä, että työ on hoidettu asianmukaisesti ja ajoneuvo on turvallinen myös käyttäjälle. 

Kaasuajoneuvojen huoltoon varautuminen 

Kaasuajoneuvojen huoltoon ja korjaukseen valmistautuminen vaatii tiloilta muutostöitä, uusia työvälineitä ja yhteistä suunnittelua esimerkiksi pelastusviranomaisen kanssa. Korjaamolla on varauduttava mahdolliseen kaasuvuotoon ja turvallisuustyötä tehdään jo ennen, kuin ensimmäistäkään ajoneuvoa otetaan korjaamoon sisälle. Uutta on myös se, että työtä tekevä mekaanikko saattaa kantaa esimerkiksi vuodonilmaisinta mukanaan rintataskussa, tai maadoittaa ajoneuvon korjaamon rakenteisiin. Mekaanikon koulutuksen on myös oltava asianmukainen. 

Sähköajoneuvojen huolto ja osaamisvaatimukset 

Sähköajoneuvojen huoltoon varaudutaan sillä, että jokainen korjaamolla työskentelevä mekaanikko suorittaa SFS6002 kurssin, jotta osataan toimia sähköisellä voimalinjalla varustetun ajoneuvon kanssa. Sähköisen voimalinjan korjauksiin erikoistuva mekaanikko suorittaa jännitetyökoulutuksen, työhön perehdyttävän koulutuksen ja käyttää korjauksiin valmistajan ohjeita. Akkujen korjaaminen on oma maailmansa, johon ajoneuvovalmistajat edelleen hakevat oikeanlaisia työtapoja. Akkujen korjauksiin erikoistuminen on uutta työtä, joka vaatii uusia työtapoja, välineitä ja laitteita. Tilojen on oltava myös asianmukaiset ja työhön soveltuvat. Näitä töitä ohjaavat esimerkiksi työturvallisuuslaki, SFS6002 standardi ja SFS-EN 18061. Näiden pohjalta luodaan turvallinen toimintakulttuuri ja käytänteet omaan työympäristöön. Näissä asetuksissa on määritelty myös se, kuinka nämä työt tulee tehdä ja dokumentoida. 

TKIO-ympäristö tukena muutoksessa 

Vihreä kuljetus -hankkeessa rakennetaan yrityksille avoin TKIO-ympäristö uusien käyttövoimien huolto- ja korjaustoimintoihin tutustumiseksi ja selvitetään käytännössä, mitä kaikkea näiden uusien käyttövoimien kanssa on otettava huomioon. Hankkeen aikana käydään myös yhteistä keskustelua Keski-Pohjanmaan alueen korjaamoiden kanssa mm. siitä, mitä käytänteitä on jo olemassa ja miltä tulevaisuus korjaamon arjessa näyttää. Opitaan yhdessä ja toisiltamme. TKIO-ympäristössä tullaan tutustumaan myös akkujen kunnon määrittämiseen ja tutustutaan laitteisiin, jota akkujen diagnosoinnissa ja korjauksessa tarvitaan. Yhdessä voimme pohtia, millä tasolla jokaisen korjaamon on kyettävä uusia käyttövoimia diagnosoimaan ja mitkä korjaukset vaativat erikoisosaamista, johon kaikkien ei välttämättä kannata keskittyä. Hankkeessa on jo hankittu toiminnallinen sähköisen voimalinjan simulaattori kaikkine korkeajännitekomponentteineen, jolla voidaan tutustua havainnollistavasti voimalinjan rakenteeseen, toimintaan ja sen komponenttien diagnosoimiseen. 

Tule mukaan keskusteluun 

Hankkeeseen liittyen meihin saa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä. Tätä työtä tehdään yhteistyössä, johon kaikki on kutsuttu mukaan. Tulemme järjestämään toukokuussa kaikille korjaamoille avoimen yhteisen kehittämisiltapäivän, jossa pohdimme yhdessä tulevaisuuden avoimia kysymyksiä. Tähän ja hankkeeseen liittyen voi jo olla yhteydessä ja esittää kysymyksiä tai kiinnostuksen yhteistyöhön esimerkiksi sähköpostilla.

Markus Isohanni, ajoneuvotekniikan lehtori ja tutkintovastaava, projektipäällikkö Vihreä kuljetus -hanke/Kpedu
markus.isohanni@kpedu.fi