Uusia liiketoimintamalleja löytyy dataa jakamalla
Datataloustutkimusryhmä tukee kaikenkokoisia yrityksiä datan hyödyntämisessä sekä teknisesti että liiketoiminnallisesti. Tavoitteena on yhteinen hyöty.
Dataa on kaikki, mikä on digitaalisesti saatavilla. Se voi olla esimerkiksi tietoa tuotteista, myynneistä ja asiakkaista, säätietoa, sensoridataa tai vaikkapa musiikkia, joka on verkossa saatavilla. Datataloudessa dataa vaihdetaan, ja vaihdannan pohjalta syntyy palveluita ja tuotteita, jotka hyödyttävät sekä datan alkuperäistä omistajaa, että sen jatkokehittäjiä.
Datatalous on maailmanlaajuisesti paljon pinnalla, ja sen myötä Centrialla perustettiin datatalouden tutkimusryhmä noin vuosi sitten. Sen vetäjänä toimii TKI-koordinaattori Leena Toivanen.
– Centrialla on hyvin datatalouteen liittyvää teknistä osaamista, ja tutkimusryhmän myötä on saatu kasvatettua myös liiketaloudellista osaamista. Tutkimusryhmän tarkoituksena on auttaa yrityksiä ja julkisia toimijoita tunnistamaan heidän omista datavarannoistaan asioita, mitkä mahdollistavat yhteistyön muiden toimijoiden kanssa. Saatu data tukee yrityksen ydinliiketoimintaa ja mahdollisesti tuottaa yritykselle lisätuloa, Toivanen kertoo.
Tutkimusryhmän tavoitteena on myös lisätä datatalouden- ja sen osaamisen tunnettavuutta sekä sen mahdollisuuksia Euroopan tasolla. Datatalousryhmä auttaa esimerkiksi EU:n datastrategian noudattamisessa ja hyödyntämisessä.
– Datatalouden suurimmat haasteet tällä hetkellä ovat toimintakulttuurissa ja osaamisessa. Perinteinen ajatusmalli on, että data on osa omaa liiketoimintaa ja se halutaan salata. Datatalouden periaatteiden mukaisesti dataa jaetaan reilusti niin, että omistajuus säilyy. Datatalous on yleensä sivutulovirta yrityksille, joten haasteena sen tuottamiselle saattaa olla ajan tai muiden resurssien puute, Toivanen pohtii.
Datan omistajuus on muuttumassa laitteen tai koneen omistajalta sen käyttäjälle, joka päättää sen jakamisesta. Tämä muutos avaa uusia mahdollisuuksia pienillekin toimijoille.
Yleensä datasta syntyy palvelu tai tuote silloin, kun sitä yhdistetään johonkin muuhun dataan, ja tunnistetaan sen datan omistaja ja sen potentiaalinen käyttäjä.
Datataloutta voi tehdä joko paikallisesti tai koko Euroopan laajuisesti käyttäen yhteisiä teknisiä ratkaisuja, toimintatapoja ja sopimusmalleja. Erilaisiin ratkaisuihin voi tutustua Centrian omistamalla datatalouskasvattamo.fi verkkosivulla. Sinne kootaan niin suomalaisia onnistumisia kuin myös Euroopan näkökulman asioita, sekä Centrian omia ratkaisuja. Siellä on myös kokeiluympäristö, jossa voi testata datan siirtämistä käytännössä potentiaaliselle asiakkaalle. Datapääoma-hankkeessa on kehitetty myös datataloustyökalu, missä yritys voi testata oman ideansa liiketoimintapotentiaalia.
– Kannattaa lähteä rohkeasti kokeilemaan ja miettiä laajasti erilaisia mahdollisuuksia ja sitä, ketkä kaikki omasta datasta voisivat hyötyä. Tai miten omaa liiketoimintaa voisi kehittää jonkun toisen toimijan datan avulla. Centriassa ollaan apuna teknisissä ja liiketoiminnallisissa kysymyksissä. Kokeiluja voi tehdä ja yhteyttä ottaa matalalla kynnyksellä. Yhteisenä tavoitteena on saada nopeasti selville hyvät toimintatavat, jotta datan pohjalta syntyisi uusia tulovirtoja alueellemme, Toivanen summaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön datatalouden kasvuohjelman tarkoituksena on tuoda esiin suomalaista datataloutta ja edistää sitä, jotta suomessa syntyisi toimivaa datatalousliiketoimintaa. Kasvuohjelmassa on kerätty pilottitoimijoita eri toimialoilta, joita seurataan koko ohjelman ajan. Centria on yksi pilottitoimijoista maatalouden hankkeiden kautta.
– Uskon, että datatalous tulee kasvamaan ja sen merkitys tulee lisääntymään. Jos paikalliset toimijat pystyvät tunnistamaan datassaan liiketoimintamahdollisuuksia ja pitävät omasta datastaan kiinni, silloin tulevaisuus voi olla positiivinen datatuotteiden ja palveluiden syntyvyyden kannalta. Nyt on muutoksen hetki ja kannattaa olla hereillä, koska isot toimijat löytävät tavat datan omistamiseen jatkossakin, Toivanen sanoo.