Viisaasti käytettynä tekoäly tukee oppimista
Tekoäly tulee päivittäin vastaan monien eri laitteiden käytön yhteydessä. Vaikka teknologian suosiolle on hyvä syy, silti monet ylistetyt käyttötavat tuntuvat kääntyvän itseään vastaan heti alkuaskeleilla. Tilannetta voi verrata älypuhelinten julkaisuun ja elinkaareen. Ensimmäisten käyttäminen oli kosketuskynällä tönkköä näpertämistä. Ajan saatossa ne kehittyivät hyödyllisiksi, ja tänä päivänä et voi käyttää monia palveluita ilman puhelinta. Riippumatta siitä, miten tekoäly lopulta kehittyy ja vaikuttaa elämäämme, teknologia vaikuttaa jäävän pysyväksi ja tietyssä pisteessä sen hyödyt alkavat ylittämään heikkoudet.
Vaikka tekoälymallit paranevat ajan kuluessa, niitä vaivaa tietty kontekstin puute. Esimerkkinä tästä voi kuvitella tilannetta, jossa uusi työntekijä aloittaa työskentelyn organisaatiossa. Hänen täytyy hetken aikaa olla toiminnassa mukana ennen kuin hän alkaa ymmärtää, miten asiat toimivat. Kun odotukset työntekijän suoriutumiselle ja tuotokselle ovat alusta saakka korkealla tasolla, tämän kontekstin antaminen tehtävästä kunnialla suoriutumista varten on kriittistä.
Vastaavasti vaikka tekoälymalli olisi kuinka hyvä, se tarvitsee oleelliset tiedot tehtävästä suoriutumiseen. Tarpeeksi haastavan tehtävän kanssa tämän kontekstuaalisen tiedon kasaaminen voi käydä hyvin monimutkaiseksi ja usein vaatia enemmän työtä kuin tehtävän tekeminen itse. Tästä muodostuu niin sanottu kontekstikuilu, jossa tekoälyä on todella haastavaa ja epäkäytännöllistä soveltaa korkean tason työtehtäviin.
Niin sanottu kultainen keskitie kulkee ääripäiden välillä, jossa tekoälyä hyödynnetään apupyörinä uuteen aihepiiriin tutustumisessa ja tukemaan itsenäistä oppimista.
Kuitenkin selkeästi rajattavissa tehtävissä tekoälyn hyödyntäminen on usein äärimmäisen tehokasta ja se toimii erinomaisena työkaluna. Näissä tapauksissa on hyvä miettiä, millaisissa tilanteissa tämä on hyvä asia. Jos kyseessä on taito, jossa itse pyrkii kehittymään, korvaako tekoälyn hyödyntäminen omaa oppimista vai tukeeko se sitä. Kun tarvitaan kiireinen ratkaisu, tekoälyä on todella hankala käyttää oman osaamisen parantamiseen. Jos käytettävissä on enemmän aikaa, tekoälyn hyödyntäminen voi tukea omaa kehittymistä aihepiirissä.
Tekoälyn käytön lisäämisessä on hyvä tiedostaa, miten paljon tähän rakentaa riippuvuutta ja mitä tapahtuu, jos palvelu ei ole jostain syystä tarjolla. Niin sanottu kultainen keskitie kulkee ääripäiden välillä, jossa tekoälyä hyödynnetään apupyörinä uuteen aihepiiriin tutustumisessa ja tukemaan itsenäistä oppimista. Näissä tapauksissa tarkoituksena on ymmärtää aihetta tekoälyn tarjoaman tuotoksen kautta eikä vain nopeuttaa asioita. Tietyllä tavalla tämä tuntuu hitaalta, mutta tässä on luontainen raja, jossa ihmismieli oppii asioita. Tekoäly on siis hyödyllinen ja monipuolinen työkalu lisättäväksi työkalupakkiin, mutta se, että omistaa vasaran, ei tarkoita, että sitä kannattaa aina käyttää.
Kirjoittaja työskentelee TKI-asiantuntijana Euroopan unionin osarahoittamassa AIMlearning-hankkeessa, jonka yksi teemoista on tietoturva ja tekoäly. AIMlearning-hankkeessa alle 29-vuotiaat Keski-Pohjanmaalla asuvat nuoret pääsevät treenaamaan taitojaan vastuullisuuteen, tekoälyyn, data-analytiikkaan, tietoturvaan ja hyvinvointiin liittyvissä osaamiskokonaisuuksissa. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Centria-ammattikorkeakoulu ja Kpedu aikavälillä 1.2.2024–30.4.2027. Hankkeen tavoitteena on tukea nuorten työllistymistä osaamistaan vastaavaan työhön tai siirtymistä jatko-opintoihin. Rahoituksen hankkeelle on myöntänyt Elinvoimakeskus.
Teemu Voutilainen
TKI-asiantuntija
Kokkola