BioReME
Resurssiviisas ravinnekierto ja biolannoitteet maaseudun elinvoimaksi
Toimiala: Kemia ja biotalous
Projektin kesto: 1.1.2026–31.12.2028
Toiminta-alue: Kansallinen / Keski-Pohjanmaa
Rahoittajat: Etelä-Pohjanmaan liitto ja Keski-Pohjanmaan liitto
Budjetti: Kokonaisbudjetti 514 518 €, Centria 214 518 €
Lisätiedot: Päätoteuttaja SEAMK
Projektipäällikkö: Fabian Sander
Tehokasta ravinnekiertoa ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia biolannoitteista
BioReME-hanke vastaa turvetuotannon alasajon aiheuttamaan rakennemuutokseen Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla kehittämällä biokaasuekosysteemiin perustuvia kiertotalousratkaisuja. Tavoitteena on lisätä ravinnekierron tehokkuutta, parantaa kiertotalousastetta ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti pk-yrityksille.
Hankkeen tavoitteet tukevat vihreää siirtymää, energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta ja vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja tuontilannoitteista.
Tutkimus, pilotit ja yrityslähtöinen kehittäminen
Hanke yhdistää tutkimuksen, käytännön pilotit ja yrityslähtöisen kehittämisen. Hanke keskittyy kahteen toistaiseksi alihyödynnettyyn mahdollisuuteen: merkittävän biometaanipotentiaalin sisältävän oljen ja muun kasvibiomassan hyödyntämiseen biokaasuprosessissa sekä mädätysjäännöksen jalostamiseen korkealaatuisiksi ja kaupallisesti hyödynnettäviksi kierrätyslannoitteiksi.
Laboratorio- ja pilottikokeiden tuloksena syntyy uusia menetelmiä biomassojen esikäsittelyyn ja mädätysjäännöksen jalostukseen, pilotointiin soveltuvia kierrätyslannoitteita ja prosessimalleja ravinteiden kierron ja lannoitteiden laadun kuvaamiseen. Lisäksi kehitetään liiketoimintakonsepteja ravinnekierron ympärille osana uudistuvaa ruoka- ja energiataloutta, mikä tukee elinkeinoelämän uudistumista, energiasiirtymää ja alueellista omavaraisuutta.
Elinvoimaa ja uusia arvoketjuja maaseudun yrityksille
Hankkeen ensisijaisia hyötyjiä ovat biokaasuekosysteemin nykyiset ja tulevat arvoketjun toimijat, kuten energia- ja turvesektorin pk-yritykset, biokaasuntuotantoon soveltuvia syötteitä omistavat yrittäjät, biolannoitteita tuottavat tai niiden tuotannosta kiinnostuneet yritykset, kone- ja logistiikka-alan toimijat sekä biokaasun tuottajat ja biokaasuun liittyvien teknologisten ratkaisujen kehittäjät.
Centria vastaa mädätysjäännöksen tutkimus- ja pilotointitoiminnasta sekä sen jalostamisesta korkealaatuisiksi, kaupallisesti hyödynnettäviksi kierrätyslannoitteiksi. Centrian pilot-kokoluokan biokaasulaitoksella tuotetaan panosmuotoisesti 500 litran mädätysjäännösannoksia erilaisia syöteseoksia käyttäen. Lisäksi kemian laboratorioissa voidaan analysoida ja verrata mädättämätöntä biomassaa, jalostamatonta mädätysjäännöstä ja erilaisia jalostettuja kierrätyslannoitteita keskenään. Näitä tuotteita hyödynnetään hankkeen kasvatuskoiden toteuttamiseen ja käytännön testaukseen, mikä tukee ravinteiden kierron optimointia, pilotointitulosten hyödyntämistä ja pk-yritysten uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämistä.
Myös Kannuksen kaupunki ja Kaustisen seutukunta rahoittavat hanketta.
SEAMKille osarahoitusta on myöntänyt Kurikan kaupunki.
Lue lisää vähähiilisen energian aiheista:
Vihreä kuljetus – Kestävyysraportointi ja Scope 3 -päästöt
Uusi kestävyyslainsäädäntö muuttaa tapaa, jolla logistiikkayritykset mittaavat, hallitsevat ja viestivät ympäristövaikutuksistaan. Yksi merkittävimmistä muutoksista liittyy yritysten kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD), joka tiukentaa kestävyysraportointivaatimuksia koko kuljetusalalla ja nostaa epäsuorat päästöt, eli niin sanotut Scope 3 -päästöt, entistä vahvemmin esiin.
Tieliikenteen päästöjen sääntelyn aikajana
Ajoneuvoliikenteen päästöjen ja eri käyttövoimien sääntely noudattelee EU:n ja Suomen ilmastopolitiikkaa. Käytännön tasolla poliittiset toimet kohdistuvat päästörajoituksiin (Euro-päästöluokat, kaupunkiliikenteen rajoitukset), vähäpäästöisten käyttövoimien suosimiseen (lakisääteinen vähäpäästöisten ajoneuvojen osuus julkisissa kuljetushankinnoissa, hankintatuet), polttoaineiden hintaan (jakeluvelvoite ja polttoainevero, liikennepolttoaineiden päästökauppa, ammattidiesel) sekä vaihtoehtoisten energianlähteiden saatavuuteen (jakeluverkostoa koskevat vaatimukset, jakeluinfrastruktuurin tuet).
Teknologinen murros korjaamoiden arjessa
Tällä hetkellä meneillään oleva teknologinen murros haastaa korjaamoiden arkea ehkä enemmän, kuin mikään muu muutos aiempina vuosikymmeninä. Erityisesti uudet alalle tulevat työntekijät ovat tilanteessa, jossa heidän on hallittava perinteisen polttomoottorin tekniikan lisäksi sähköajoneuvojen tekniikka, kaasuajoneuvojen tekniikka, ja sieltä vielä paineistetun ja nesteytetyn tekniikan eroavaisuudet.
Lataus- ja tankkausinfrastruktuuri vihreän siirtymän pullonkaulana?
Useissa keskusteluissa kuljetusyritysten kanssa on noussut esiin kommentit sähköisen raskaan liikenteen puutteellisesta latausinfrastruktuurista. On havaittu myös, että raskaan liikenteen sähköistäminen tuottaa painetta myös tilaajan suuntaan, sillä lastaustyön yhteydessä olisi pystyttävä tukeutumaan depot-lataukseen.
Kaasu pohjassa kohti hiilineutraalia liikennettä
Biokaasu on jo vanha keksintö, vaikka se usein mielletään osaksi modernia vihreää / puhdasta siirtymää. Sitä on hyödynnetty jo vuosituhansia. Suomessakin ensimmäinen biokaasun tankkausasema avattiin Helsingin Kyläsaareen jo vuonna 1941 käytön päättyessä 1946. Moderni kehityskulku käynnistyi uudelleen 1970-luvun öljykriisien jälkeen, ja nyt 2020-luvulla biokaasu on noussut uudelleen vahvasti esiin liikennepolttoaineena.