Hyvin johdetusta etä- ja hybridityöstä hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja
Centrian hankkeet tarjoavat työkaluja ja valmennuksia, jotka auttavat yrityksiä mittaamaan ja kehittämään etä- ja hybridityön johtamista ja käytäntöjä.
Euroopan unionin osarahoittamassa DigiPaikka –hankkeessa organisaatioita autetaan digitaalisten työkalujen paremmassa hyödyntämisessä sekä työn hallinnan kehittämisessä etä- ja hybridityössä. Tarjolla on tähän mennessä ollut tekoälykoulutuksia, laaja etätyön ja –johtamisen valmennussarja sekä esimerkiksi VR-lasikokeiluja.
– Keväällä 2026 toteutetaan maksuton valmennuskokonaisuus, joka sisältää tiimien kehittämisen työpajoja sekä johdon ja HR:n valmennuksia. Kehittämistyön vaikutusta mitataan tieteellisesti validoidulla QWL-henkilöstökyselyllä (Quality of Working Life). QWL-vertailumittauksesta saatujen tulosten avulla saadaan tuotettua yritykselle täsmällistä organisaatiokohtaista tietoa kehittämiskohteista, kertoo DigiPaikka-hankkeen projektipäällikkö Kirsi Palomäki.
TKI-johtaja Johanna Jansson Centria-ammattikorkeakoulusta kertoo, että organisaatiot joutuivat pandemian aikaan siirtymään nopeasti etätyöskentelyyn, jolloin ei ollut aikaa kehittää etätyökäytänteitä. Etätyö aiheuttaakin tällä hetkellä organisaatioissa huolta innovaatiokyvyn rapautumisesta ja organisaatiokulttuurin heikentymisestä.
– Uuden edessä on luonnollista kipuilla ja tuntea epävarmuutta. Toivoisin, että etätyö nähtäisiin kuitenkin yrityksissä mahdollisuutena, ei uhkana. Pandemia-aika osoitti, että monet tehtävät voi hoitaa etänä, kertoo Jansson.
Jansson valmistui kauppatieteiden tohtoriksi viime lokakuussa. Hänen väitöskirjansa käsitteli henkilöstöjohtamisen käytänteitä etä- ja hybridityössä. Työssään hän johtaa päivittäin tiimiä monipaikkaisessa organisaatiossa, jossa työtä tehdään sekä paikan päällä, että etänä. Jansson tulee jakamaan kevään valmennuskokonaisuudessa asiantuntemustaan esihenkilöalaissuhteen vuorovaikutukseen, sekä etä- ja hybridityön johtamiseen ja organisointiin liittyen.
– Etätyön toimivuus riippuu siitä, miten työ on organisoitu. Sen sijaan, että kehitetään erilaisia kontrollimekanismeja valvoa työtä etänä tai määrätään työntekijät takaisin toimistolle, niin parempiin tuloksiin päästään etätyön johtamista ja käytäntöjä kehittämällä. Työntekijöiden odotukset ja kokemukset tulee huomioida. Myös työntekijältä voi odottaa aktiivista roolia organisaatiokulttuurin ja innovaatiokyvyn vaalijana vastineeksi siitä, että organisaatiossa on joustavat etätyökäytänteet, toteaa Jansson.
– Myös työkokeilu tai -harjoittelu voi tapahtua etänä, kunhan etäohjaus ja tarvittavat tekniset ratkaisut ovat hallussa, jo pienillä resursseilla ja hyvällä suunnittelulla on mahdollisuus päästä merkittäviin lopputuloksiin, kertoo projektipäällikkö Niko Töyräskoski.
Töyräskoski toimii projektipäällikkönä Euroopan unionin osarahoittamassa AIMlearning-hankkeessa, joka on julkaissut oppaan onnistuneeseen etäohjaukseen. Opas on suunnattu erityisesti haja-asutusalueilla asuvien alle 29‑vuotiaiden nuorten työllistymisen tukemiseen. Heille osallistuminen perinteiseen työkokeiluun on haastavaa pitkien etäisyyksien ja heikkojen kulkuyhteyksien vuoksi. Haasteena on myös motivaation ylläpitäminen digitaalisessa ympäristössä.
– Opas tarjoaa yrityksille, organisaatioille ja työllisyyspalveluiden asiantuntijoille käytännön vinkkejä etänä toteutettavien työkokeilujen ja harjoittelujen laadun ja onnistumisen parantamiseksi, kertoo hankkeen projektipäällikkö Niko Töyräskoski.
Opas on ladattavissa osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251204114454.
Palomäki kehottaa yrityksiä osallistumaan maksuttomiin valmennuksiin ja kehittämään etätyökäytäntöjään. Hyvin johdetusta etä- ja hybridityöstä hyötyvät sekä työntekijä, että työnantaja henkilöstön tyytyväisyyden ja tuottavuuden kasvun myötä.
Niko Töyräskoski
TKI-asiantuntija