Yritysten ei kannata pakottaa työntekijöitä toimistolle, vaan panostaa hyvinvointiin ja johtamiseen etätyössä

Etätyön määrä lisääntyi huomattavasti viimeistään koronavirusepidemian aikana, jolloin siirryttiin hyvin nopeassa tahdissa lähityöstä etätyöhön. Toisilla työpaikoilla etätyöhön oli jo totuttu ennen koronaa. Toisilla työpaikoilla taas etätyöhön siirtyminen oli työläämpää, eikä valmiita etätyökäytänteitä ollut vielä olemassa, joten etätyöhön ajauduttiin. Nyt tilanne on kääntynyt osittain päinvastoin, työnantajat patistelevat työntekijöitä takaisin konttoreille, mutta työntekijät haluavat tehdä etätyötä. DigiPaikka-hanke järjesti yhteistyössä HENRY ry:n kanssa paneelikeskustelun, joka toi yhteen etätyön asiantuntijat sekä henkilöstöalan ammattilaiset. Paneelikeskusteluun osallistuivat etätyön asiantuntijoina KTT Heini Pensar, TKI-päällikkö ja tohtorikoulutettava Johanna Jansson, TKI-asiantuntija Mari Murto sekä QAutomaten toimitusjohtaja Ilpo Terho. Keskustelua moderoi TKI-asiantuntija Kirsi Palomäki.  

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että pakottaminen tai tiukkojen sääntöjen asettaminen organisaatiotasolla ei ole toimiva ratkaisu. – En lähtisi siitä, että ylhäältä tulee raamit, että täytyy olla kaksi päivää viikossa toimistolla, vaan että pienemmissä ryhmissä ja tiimeissä sovitaan käytänteet. On tärkeää, että työntekijät kokevat, että heihin luotetaan, mikä tarkoittaa myös sitä, että ihmisten annetaan tehdä valintoja oman työnsä suhteen. Tämä parantaa työntekijän motivaatiota ja työnantajamielikuvaa, kommentoi Heini Pensar. 

Samoilla linjoilla oli myös Ilpo Terho: – En missään nimessä halua, että tiimiläiset menevät toimistolle vain, koska pitää käydä, vaan että käynnillä on jokin tarkoitus, esimerkiksi työpaja. Se muodostaa siteen, jonka avulla myös etätyössä kommunikointi helpottuu, totesi Terho. Hänen mukaansa etätyön johtaminen voi olla vaativaa ja aiheuttaa myös johtajalle epävarmuutta, mutta varsinkin ohjelmistoalalla moni työntekijä haluaa tehdä etätyötä ja työn tekeminen on etänä tehokkaampaa.  

Kommunikointi ja johtaminen avainasemassa hyvän etätyökulttuurin luomisessa 

Ihmiset ovat erilaisia, toiset haluavat tehdä työnsä kokonaan etänä, toiset kokonaan toimistolla. Monelle sopii etätyön hybridimalli, jossa työtä tehdään toisinaan etänä ja toisinaan konttorilla. Etätyöllä voikin olla suuri merkitys henkilön hyvinvoinnille ja se voi tuoda arkeen paljon kaivattua joustavuutta, mutta etätyössä on myös omat riskinsä. HENRY ry:n Pohjanmaan alueverkoston vetäjän Irma Ikäheimon mukaan työnantajat haluavat työntekijöiden tulevan työpaikoille yrityskulttuurin ja ihmisten keskinäisen sitoutumisen vuoksi ja korostaa fyysisten kohtaamisten tärkeyttä. Hänen mukaansa ihmisillä on tarve kohdata ja kohtaaminen auttaa luottamuksen rakentamisessa, kuinka tähän voitaisiin kiinnittää paremmin huomiota etätyössä?  

Heini Pensarin mukaan etätyöntekijät kokevat yksinäisyyttä ja leipääntymistä ja onkin tärkeää sopia tiimin sisällä yhteiset periaatteet ja säännöt, miten etätyössä pidetään yhteyttä. Myös riittävän pienet tiimikoot, selkeät vastuut ja yhteiset tavoitteet helpottavat etätyön tekemistä. Keskustelijat pitivät tärkeinä lähikohtaamisia esimerkiksi tiimipäivien yhteydessä ja niiden koettiin parantavan etätyön kommunikaatiota. Hyvän kommunikaation ja vuorovaikutuksen merkityksen koettiin korostuvan etätyössä ja tätä voidaan edistää hyvällä johtamisella sekä varmistamalla, että kukaan ei jää katveeseen.  

– Mahdollistetaan myös vapaamuotoinen kohtaaminen. Kysytään mitä kuuluu. Jokaisella on myös oma vastuu siitä, mitä minä tuon siihen vuorovaikutustilanteeseen, ja se oma aktiivisuus etätyössä verrattuna siihen, että toimistolla kohtaamiset tapahtuvat luontevasti, toteaa Mari Murto. 

– Etätyön positiivisena puolena mainitaan usein organisaatioiden säästöt toimistokuluissa. Näkisin kuitenkin, että ne eurot, jotka seinistä irtoavat, pitäisi investoida vuorovaikutukseen, esihenkilötyöhön, koulutukseen ja hyvinvointiin. Tulos tulee toimivasta vuorovaikutuksesta ja hyvinvoinnista, kertoo Johanna Jansson. 

Irma Ikäheimo piti tärkeänä, että nimenomaan HR-ammattilaiset ovat mukana tällaisissa tilaisuuksissa, sillä he ovat juuri niitä henkilöitä, jotka miettivät käytännössä etätyön rakenteita ja mahdollistavat etätyösopimukset ja ohjeistukset. 

Etätyön johtamisesta ja kehittämisestä kiinnostuneille DigiPaikka-hanke järjestää monipuolisen luentosarjan, joka alkaa tammikuussa 2025. Tarjolla on neljä etäluentoa kuukaudessa, toukokuun loppuun asti. Jos ei ihan kaikkiin pääse osallistumaan, DigiPaikka-hankkeen osallistuja pääsee tallenteisiin käsiksi jälkikäteen. Luentojen jälkeen on mahdollisuus kysyä ja keskustella teemoista halutessaan. DigiPaikka on Euroopan unionin osarahoittama hanke, jolle rahoituksen on myöntänyt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.