Musiikkialan koulutus kohti 2030-lukua, osa 3 

Centriassa ja muissa ammattikorkeakouluissa opiskelleet musiikkipedagogit suuntautuvat työelämässään usein musiikkialan oppilaitoksiin taiteen perusopetuksen piirissä. On siis hyvä pohtia, mitä muutoksia uusi laki tuo musiikkipedagogin työn sisältöön ja päivittää oppisisältöjä vastaavasti.  

Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti esittelytilaisuuden 27.8.2025, jossa käytiin läpi taiteen perusopetuksen (TPO) lakimuutosehdotusta. Esittelyssä käsiteltiin taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistamista ja sen vaikutuksia koulutuksen rakenteisiin, rahoitukseen ja saavutettavuuteen. Keskeisenä tavoitteena on selkeyttää sääntelyä, parantaa yhdenvertaisuutta eri taiteenalojen välillä sekä turvata opetuksen alueellinen saatavuus. Esitys nivoutuu suomalaisen koulutuspolitiikan laajempaan kehykseen, jossa pyritään yhdistämään laadullinen kehittäminen ja taloudellinen kestokyky.  

Tällä hetkellä voimassa olevan taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman (TPOPS 2017) mukaisesti tarjotaan Suomessa tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää taideopetusta lapsille ja nuorille laajan ja yleisen oppimäärän mukaisesti. TPO-laki sisältää yhdeksän taidealaa; arkkitehtuuri, kuvataide, käsityö, mediataiteet, musiikki, sanataide, sirkustaide, tanssi ja teatteritaide. Centriassa koulutetaan musiikkipedagogeja, joten keskityn erityisesti tähän taidealaan.  

Musiikki on TPO:n suurin ja laajin taiteenala, ja siihen osallistuu yli 50 prosenttia kaikista taiteen perusopetuksen oppilaista (Musiikkikoulutuksen visio 2020). Musiikkiopistot ja konservatoriot ovat TPO:n määrällisesti suurimpia oppilaitoksia ja opetus kattaa laajasti instrumenttiopetuksen, yhteismusisoinnin, musiikin teorian, säveltämisen ja esiintymistoiminnan. Opetushallituksen selvityksen mukaan vuonna 2020 annettiin opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä musiikissa yli 1,2 miljoonaa opetustuntia, kun tanssissa annettiin yli 72 000 tuntia ja kuvataiteessa yli 67 000 tuntia (OPH 2020, 34). Musiikin valta-asema johtuu opetuksen luonteesta, joka on paljolti yksilöopetusta sekä musiikin valinneiden oppijoiden määrästä.  

Mikä muuttuu? 

Ehkäpä merkittävin ehdotettu muutos on siirtyminen kahdesta oppimäärästä (yleinen ja laaja) yhteen 50 opintopisteen laajuiseen oppimäärään. Tämä yhdenmukaistaa taiteenalojen rakenteita ja tuo oppimisen mitoituksen lähemmäs muuta koulutusjärjestelmää, jossa opintopiste on vakiintunut mittayksikkö. Samalla mahdollistetaan parempi vertailtavuus ja läpinäkyvyys. Ehdotus herättää myös kysymyksiä eri taiteenalojen erityispiirteiden huomioimisesta.

Lakiehdotuksen lapsiasiavaikutuksia on hyvä selvittää syvemmin. Lapsiasiavaltuutetun lausunnossa (LAPS/117/2025) todetaan, että ”jatko­valmistelussa tulee huomioida lasten ja nuorten näkemykset.” Lapset ja nuoret pääsevät ilmaisemaan ajatuksiaan, kun opetus- ja kulttuuriministeriö avaa marraskuussa kaksi digiraatia. Tarkoituksena on kerätä ideoita ja kokemuksia taiteen perusopetuksen uudistamiseksi ja lainvalmistelun tueksi. 

Lakiehdotuksessa esitetään taiteen perusopetuksen vastuutehtävää, jonka kautta tietyt toimijat saisivat erityisroolin pedagogisten mallien kehittämisessä ja yhteistyön edistämisessä. Esityksen rahoitusosio kannustaa oppilaitoksia varmistamaan opiskelijoiden opintojen loppuun saattaminen, kun uusi malli pohjautuu opetustuntien lisäksi oppilasmäärään ja oppimäärän suorittaneiden määrään. Keskeinen tasa-arvopoliittinen linjaus on alueellisen saatavuuden turvaaminen. (OKM 2025.) 

Musiikkialan toimijoiden pohdintoja 

Lausunnot lakiehdotuksesta on jätetty syyskuun loppuun mennessä. Olin mukana pohtimassa usean verkoston tai toimijan lausunnonantoa eri rooleissa (hallitusjäsen, verkostojäsen, yhteistyökumppani). Pohdinnoista nousi esiin seuraavanlaisia kommentteja: 

• Lasten ja nuorten ensisijaisuutta halutaan edelleen painottaa sulkematta pois aikuisten osallistumista taiteen perusopetukseen.  
• Halutaan painottaa taiteen perusopetuksen sivistyksellistä sekä kulttuurikasvatuksellista tehtävää sekä koulutuksellista roolia osana taidealan koulutusjatkumoa. 
• Osaamistaso halutaan pitää korkeana ja musiikkialan ekosysteemiä tukevana, vaikka siirryttäisiinkin vain yhteen 50 opintopisteen kokonaisuuteen (vrt. laaja ja yleinen oppimäärä aiemmassa laissa). 
• Varhaisiän taidekasvatuksen asema tulisi turvata laissa. 
• Opintopisteiden määrittelyssä tulisi huomioida taiteenalojen luonteet, kuten yksiöopetus, kontaktiopetus ja itsenäinen työskentely. 
• Kehittäminen, tutkimuksellinen ja pedagoginen osaaminen ja yhteistyö korkeakoulujen kanssa koetaan tärkeäksi. 

Musiikkipedagogikoulutusta koskettaa erityisesti keskustelu opettajan kelpoisuusvaatimuksista, joka liittyy laajan oppimäärän poistumiseen. Aiemmassa, tällä hetkellä voimassa olevassa asetuksessa yleisen oppimäärän opettajana voi toimia ilman mitään muodollista, taiteellista tai pedagogista koulutusta. Kaikissa näkemissäni lausunnoissa ehdotetaan, että kelpoisuusvaatimus pidetään ehdottomasti mukana uudessa yhden oppimäärän järjestelmässä. Vähintään 60 op opettajan pedagogiset opinnot halutaan sisällyttää opettajavaatimuksiin ja tarvittavaa täydennyskoulutusta opettajille voidaan tarjota korkeakouluissa. Tämä varmistaa opetuksen laadun, suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin osaamisen. 

Lausunnoissa on laajaa yksimielisyyttä siitä, että taiteen perusopetuksen lainsäädäntöuudistus on tarpeellinen ja sen tavoitteet – saavutettavuuden parantaminen ja laadun vahvistaminen – ovat kannatettavia.  

Musiikkialan toimijat varoittavat siitä, että ehdotetut muutokset voivat heikentää koulutuksen laatua ja pitkän aikavälin osaamistasoa, jos yksilöopetuksen ja korkeatasoisen pedagogiikan edellytyksiä ei turvata. 

Mitä tuulia muutokset tuovat musiikkipedagogikoulutukseen? 

Käytännössä työpaikoista kilpaillaan varsinkin isommilla paikkakunnilla ja hakijoilla on yleensä pedagoginen ja taiteellinen koulutus. Centriassa olemme viime vuosina kouluttaneet ja edelleen koulutamme monimuotototeutuksella Pohjois-Suomeen useita musiikkipedagogeja. Näen tämän tärkeänä asiana oppijan näkökulmasta. Olisi suotavaa, että oppijoilla olisi mahdollisuus saada ajantasaiseen pedagogiseen näkemykseen perustuvaa opetusta musiikkialalla paikkakunnasta riippumatta ja työssä jo toimivilla musiikkialan opettajilla olisi mahdollisuus hankkia opettajan pedagoginen pätevyys korkeakoulussa jatkuvan oppimisen tai täydennyskoulutuksen palikkana.  

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2017) pohjautuvat arvoperustaan, jonka mukaan taiteen perusopetus rakentuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kulttuurien moninaisuuden kunnioitukselle. Lisäksi oppimiskäsityksestä mainitaan, että oppilas on aktiivinen toimija sekä itsenäisesti, että yhdessä muiden kanssa. Toivon, että tämä arvopohja säilyy tulevassa opetussuunnitelmassa lakimuutoksen jälkeen.  

Oppisisältöjä muokatessa täytyy valmistautua monimuotoistuvaan toimintakenttään, jossa ryhmäopetuksella voi olla suurempi merkitys laajan oppimäärän poistuessa. Tätä pohdimme tällä hetkellä Centrian musiikin tiimissä erityisesti opetusharjoittelun kannalta. Ajattelun sidomme samalla Centrian strategiaan, joka painottaa yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä (Centria 2025).  

Musiikkikoulutuksen muuttuvat rahoitusrakenteet ja yhteistyön laajentaminen on aiheena 8.10. kun Musiikkikoulutus kohti 2030-lukua – tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hanke järjestää Turussa syysseminaarin, jota voi seurata myös striimin välityksellä ja jälkeenpäin YouTube-kanavalla. Seminaarissa etsitään ratkaisuja ja jaetaan ajankohtaista tietoa toimintaympäristön muutoksista.  

Tulkaahan kiinnostuneet kuulolle! 

Musiikkialan koulutus kohti 2030-lukua -blogisarjaa tuottavat musiikin koulutusalapäällikkö Annika Mylläri ja hankkeen tutkija Lea Vartiainen.  Linkit blogisarjan aikaisempiin julkaisuihin osa 1 ja osa 2. 

Tämän blogisarjan neljännessä ja viimeisessä osassa kootaan yhteen tutkimustuloksia musiikkipedagogikoulutukseen, musiikin aineenopettajakoulutukseen ja LuoMus-koulutukseen liittyen. 

Lähteet

Centria. 2024. Centrian uusi strategia. Saatavissa: https://www.centria.fi/centrian-uusi-strategia. Viitattu 4.4.2025. 

Lapsiasiavaltuutettu. 2025. Lapsiasia­valtuutetun lausunto opetus- ja kulttuuri­ministeriölle ehdotuksesta hallituksen esitykseksi taiteen perus­opetuksesta annetun lain­säädännön uudistamiseksi. Saatavissa: Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle taiteen perusopetuksen lainsäädännön uudistamisesta | Lapsiasiavaltuutettu. Viitattu 23.10.2025.

Musiikkikoulutuksen visio. 2020. Suomalaisen musiikkikoulutuksen visio 2030. Saatavissa: https://musiikkikoulutuksenvisio.fi/visio/. Viitattu 11.3.2025. 

Oikeusministeriö. 2025. Lapset ja uudistuva taiteen perusopetus. Digiraati. Saatavissa: Lapset ja uudistuva taiteen perusopetus – Digiraati. Viitattu 23.10.2025.

Oikeusministeriö. 2025. Nuoret ja uudistuva taiteen perusopetus. Digiraati. Saatavissa: Nuoret ja uudistuva taiteen perusopetus – Digiraati. Viitattu 23.10.2025.

OKM. 2024. Uudistuva taiteen perusopetus. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.  Saatavissa: https://okm.fi/uudistuva-taiteen-perusopetus. Viitattu 10.4.2025. 

OKM. 2025. Ehdotus hallituksen esitykseksi taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-415-349-2. Viitattu 10.4.2025. 

OPH. 2020. Taiteen perusopetus 2020. Helsinki: Opetushallitus. Saatavissa: Taiteen perusopetus 2020 | Opetushallitus. Viitattu 4.10.2025. 

OPH. 2025. Taiteen perusopetuksen historiasta ja nykytilasta. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/taiteen-perusopetuksen-historiasta-ja-nykytilasta. Viitattu 3.4.2025. 

TPOPS. 2017a&b. Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelmien perusteet 2017. Määräykset ja ohjeet 2017:12a. Helsinki: Opetushallitus. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/taiteen-perusopetuksen-opetussuunnitelman-perusteet. Viitattu 4.10.2025.