Musiikkialan koulutus kohti 2030-lukua, osa 2

Musiikkialan koulutus kohti 2030-lukua -blogisarjaa tuottavat musiikin koulutusalapäällikkö Annika Mylläri ja hankkeen tutkija Lea Vartiainen. Blogisarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin hankkeen taustoja ja kansallista musiikkialan visiotyötä. Voit lukea blogin täältä.  Sarjan toisessa blogissa kerrotaan, miten vuoden 2025 aikana tehtävä tutkimus on käynnistynyt.  

Minustako tutkija? 

Kun Centriassa haettiin TKI-hankkeeseen määräaikaista tutkijaa, tartuin innoissani mahdollisuuteen. Musiikkikoulutuksen kehittäminen oli oman koulutus- ja työtaustani vuoksi itselleni läheinen aihe. Olin toiminut useamman vuoden ajan Metropolia Ammattikorkeakoulun musiikin tutkinto-ohjelman tutkintovastaavana. Vaikka minulla ei ollut tutkijan koulutusta, työnkuvani oli jo vuosia pitänyt sisällään työssä tapahtuvaa tutkimista ja kehittämistä. Johtamassani musiikin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman rakenteellisessa ja sisällöllisessä uudistustyössä olin osallistanut sidosryhmiä, henkilöstöä ja opiskelijoita käyttäen apuna kyselyitä, työpajoja, haastatteluja ja vertailuja. Lisäksi olin ollut parin vuoden ajan kulttuurialan edustajana ammattikorkeakoulun pedagogisen kehittämisen tiimissä, jonka työ liittyi monipuolisesti korkeakoulutuksen kehittämiseen ja myös opetussuunnitelman arviointi- ja kehittämistyöhön. Hyppy tutkijaksi tuntui silti hypyltä uuteen vaiheeseen työelämässä! 

Tutkimuksesta tietoa koulutuksen kehittämiseen

Maailman ilmiöt, kriisit ja globaalit muutokset koskevat kaikkia aloja, myös musiikkialaa ja alan koulutusta (Juntunen & Partti 2023). Taito- ja taidekasvatuksessa opitaan monia kestävän kehityksen muutosvoimaa tukevia periaatteita. Ruokonen (2023) luettelee niitä seuraavasti:  

• osallisuus 
• aktiivisuus 
• kokemuksellisuus 
• kekseliäisyys 
• luova ajattelu 
• yhteistoiminta 
• yhdessä oppiminen
• reflektointi 

Ammattitaitoisilla musiikkipedagogeilla ja musiikinopettajilla on mahdollisuuksia olla tuomassa toivoa ja rakentaa kestävää tulevaisuutta ja hyvinvointia yhteiskunnassamme (Huhtinen-Hildén 2023). Musiikinopettajien koulutuksella on tärkeä rooli kasvatuksellisten muutosten kohtaamisessa ja niihin vaikuttamisessa (Juntunen & Partti 2023). 

Pilotti 3:ssa Centria tuottaa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa selvityksen musiikkipedagogien ja musiikin aineenopettajien koulutussisältöjen nykytilasta ja koulutuksen tuottaman osaamisen vastaavuudesta työelämässä. Tavoitteena on tuottaa ajankohtaista tietoa koulutuksen valtakunnalliseen kehittämiseen (Musiikkikoulutuksen visio 2020). Ajankohtaisena case-esimerkkinä tutkimuksessa tarkastellaan Jyväskylän yliopiston uutta LuoMus-koulutusta, joka antaa opiskelijoille kaksoiskelpoisuuden toimia sekä luokanopettajana että musiikinopettajana. 

Tutkimuksen alkutaipaleella  

Pilotti 3:n kaksi ensimmäistä kvartaalia ovat sisältäneet tutkimuksen suunnittelua, kirjallisuuteen ja tutkimusmenetelmiin perehtymistä sekä aineiston keräämistä. Kevään 2025 kartoituskyselyllä selvitin, minkälainen kokemus musiikkialan opetustyössä toimivilla, alan kouluttajilla tai opiskelijoilla on työelämässä tarvittavista osaamisista, miten he kokevat saamansa koulutuksen vastaavan osaamistarpeisiin ja miten koulutusta tulisi kehittää. Kyselyn avulla vastaajia osallistettiin myös tutkimussuunnitelman tarkentamiseen. 

Anonyymi kartoituskysely toteutettiin avoimena Webropol-kyselynä ja lähetettiin mm. korkeakoulujen musiikkipedagogiopiskelijoille, musiikin aineenopettajaopiskelijoille, kouluttajille ja opettajille. Lisäksi kyselyä jaettiin laajasti työelämäkentälle, alan verkostoihin ja sosiaalisessa mediassa. Kyselyyn tuli lähes 400 vastausta. Suuri määrä vastauksia vaati Webropol kysely- ja raportointisovelluksen työkalujen haltuunottoa sekä koulutuksen että vertaistuen avulla.  

Yllättäviä haasteita tuli alkumatkassa, kun ammattikorkeakoulujen tutkimuslupaprosessit osoittautuivat työläämmiksi kuin yliopistolla. Jyväskylän yliopisto ohjeistaa sivuillaan, että “tutkimuslupaa ei pääsääntöisesti tarvita, kun kysely tai tiedote tutkimuksesta pyydetään välittämään yliopiston tietojärjestelmien (ml. sähköpostilista) kautta yleisesti henkilöstölle ja/tai opiskelijoille” (Ohjeet tutkimusluvan hakemiseen Jyväskylän yliopistolta). Ammattikorkeakouluissa sen sijaan jokaisessa oppilaitoksessa on erilainen tutkimuslupaprosessi ja kaikkiin tutkimukseen liittyviin kyselyihin tarvitaan tutkimuslupa. Tutkimusluvan saaminen kesti korkeakoulukohtaisesti yhdestä useampaan viikkoa.  

Jyväskylän yliopiston LuoMus-koulutukseen perehdyin haastattelemalla kaksoiskelpoisuuteen johtavan koulutuksen syksyllä 2024 aloittaneita opiskelijoita.  Tutkimuksen kohteena on opiskelijoiden kokemukset koulutuksesta ja ammatillisesta kasvusta ensimmäisen opintovuoden aikana. Opiskelijat saivat aluksi oppimistehtävänä reflektoida oppimiskokemuksiaan ja oivalluksiaan ammatilliseen kasvuun liittyen. Oppimistehtävästä nousseita teemoja syvensin yksilöhaastatteluilla. Oli ihana kohdata alastaan innostuneita ja opiskelustaan motivoituneita nuoria. 

Alustavia tutkimustuloksia 

Vararehtori Forsell kirjoitti blogissaan ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimuksen vaikuttavuuden arvioinnista, jossa mm. ajoituksella ja käyttökelpoisuudella on merkitystä. Musiikkialan työelämäkenttää, Visio-työryhmää ja mm. ammattikorkeakoulujen kulttuurialan kehittämisryhmän musiikin, tanssin ja esittävän taiteen jaostoa on osallistettu tutkimuksen eri vaiheissa. Laaja osallistaminen on edistänyt hankkeen tavoitetta mahdollistaa organisaatioiden välistä dialogia ja keskusteluja koulutussisällöistä työelämätarpeiden näkökulmasta.  

Kyselyn alustavissa tutkimustuloksissa on noussut esiin musiikkipedagogi- ja musiikinopettajakoulutuksen ajantasaisuutta, mutta myös kehittämis- ja täydennyskoulutustarpeita. Suurimmat erot koettujen osaamistarpeiden ja koulutuksen välillä olivat: 

• erityisen tuen osaamisessa
• saavutettavuuden osaamissa 
• ryhmäopetuksen osaamisessa 

LuoMus-koulutuksen opiskelijat mainitsivat koulutuksen pitovoimaan vaikuttavina tekijöitä yhteisen intohimon eli musiikin ja omaan alaan liittyvän opiskelumotivaation lisäksi yhteisöllisen oppimisen ja opettajien innostuneisuuden alastaan.  

Haastattelujen ja kyselyiden analysointi on parhaillaan käynnissä. Syksyn aikana kootaan tarvittaessa työpajoja tutkimustuloksista nousseiden aiheiden syventämiseksi. 

Tämän blogisarjan kolmannessa osassa keskitytään Taiteen perusopetuksen uudessa lakiehdotuksessa kuvattuihin muutostarpeisiin ja niiden mahdollisiin vaikutuksiin musiikkikoulutuksen kentällä.  

Lähteet

Centria. 2025. MUSIIKKIALAN KOULUTUS KOHTI 2030-LUKUA – Centria. Viitattu 5.8.2025.

Centria. 2025. Musiikkialan koulutus kohti 2030-lukua, osa 1. Saatavissa: Musiikkialan koulutus kohti 2030-lukua, osa 1 – Centria. Viitattu 5.8.2025.

Huhtinen-Hildén, L. (2023). Musiikkikasvatus osallisuuden, merkitysten ja mahdollisuuksien maisemassa. Teoksessa: Musiikkikasvatus muutoksessa, 290-312. Sibelius-Akatemia. 

Juntunen, M-L., Partti, H. 2023. Musiikkikasvatus muutoksessa. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-321-2. Viitattu 5.8.2025.

Jyväskylän yliopisto. 2025. Ohjeet tutkimusluvan hakemiseen Jyväskylän yliopistolta. Saatavissa: https://www.jyu.fi/fi/tutkimuslupa. Viitattu 19.7.2025.

Musiikkikoulutuksen visio. 2020. Suomalaisen musiikkikoulutuksen visio 2030. Saatavissa: Musiikkikoulutuksen visio 2030 – Visio2030. Viitattu 19.7.2025

Ruokonen, I. (2023). Varhaisiän musiikkikasvatuksella eväitä kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Teoksessa: Musiikkikasvatus muutoksessa, 181-207. Sibelius-Akatemia.