Ravinteet talteen ja puhdistamoliete hyötykäyttöön
Puhdistamolietteen hyötykäytön haasteet ja mahdollisuudet on nyt kartoitettu.
Jätevesien puhdistamolietettä syntyy Suomessa noin miljoona tonnia vuosittain. Se sisältää runsaasti ravinteita, joita olisi tärkeää pystyä hyödyntämään kiertotalouden, hiilineutraalin energiantuotannon ja lannoiteomavaraisuuden näkökulmista. Hyötykäyttöä vaikeuttavat lainsäädäntö, tekniset haasteet sekä sosiaaliset aspektit. Lietteen hyödyntämisen haasteita ja mahdollisuuksia on kartoitettu Centrian toimesta kuluneena vuonna. Tavoitteena on ollut erityisesti tunnistaa lainsäädännöllisiä pullonkauloja, nykytekniikan rajoitukset ja imagohaasteet sekä valmistella tiekartta tulevaisuuden hyödyntämismahdollisuuksista.
Tuloksena on syntynyt kaksi raporttia, jotka kootusti kertovat, millaisia havaintoja kartoituksessa on tehty. Näiden pohjalta on valmisteltu tiekartta, joka antaa konkreettisia ehdotuksia tulevaisuuden toimenpiteiksi puhdistamolietteen tehokkaaseen hyödyntämiseen.
– Maanviljelijöille suunnatussa kyselyssä ilmeni, että puhdistamolietteen hyödyntämisen esteenä on usein haitta-aineisiin liittyvät epävarmuudet sekä imagokysymykset. Puhdistamolietteestä valmistetut lannoitteet ja maanparannusaineet täyttävät kyllä lainsäädännön asettamat vaatimukset seurattavien haitta-aineiden osalta, mutta epävarmuudet liittyvät organisiin yhdisteisiin ja muihin aineisiin, joiden pitoisuuksia ei seurata, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jimi Hällfors.
–Toisaalta myös tiukka sääntely aiheuttaa esteitä ja kustannuksia lietteen hyödyntämiselle. Myös tätä haastetta on tutkittu ja siihen on kehitetty ratkaisupolkuja, joiden avulla voimme edistää lietteen hyötykäyttöä, hän jatkaa.
Hanke tulee päätökseensä joulukuussa, ja laaditut raportit ja tiekartta ovat kaikkien kiinnostuneiden hyödynnettävissä hankkeen kotisivuilla.
Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama, ja myös Kokkolan kaupunki on mahdollistanut hankkeen toteutumisen rahoittamalla sitä ekosysteemisopimuksesta.