Rikkakasvit ja hakkuutähteet rahaksi? Centrian asiantuntijat selvittävät mahdollisuuksia
Asiantuntijat tutkivat, millaisia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi valvatti ja sen sisältämät arvoaineet voi tuoda viljelijöille.
Marjojen ja ns. metsähakkuutähteiden hyödyntämisessä uusilla tavoilla on mahdollisuuksia sekä tuottajille lisäansiona että kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävämpinä vaihtoehtoina. Centria-ammattikorkeakoulussa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan Biomassojen arvoaineet -tutkimusryhmä edistää maanviljelyksen, metsätalouden ja luonnonvarojen kiertotalouden mukaista kehitystä.
– Oulun yliopiston koordinoimassa Waves-hankkeessa selvitämme, miten vahoja voitaisiin uuttaa edullisemmin neulasista ja marjan puristekakuista verrattuna ylikriittiseen hiilidioksidiuuttoon. Oulun yliopisto testaa vahoja biosensoreissa, joita voidaan hyödyntää lääketieteessä, kertoo tutkimusryhmän vetäjä Leena Favén.
Tutkimustyötä on Centriassa tehty jo vuosien ajan sekä alueellista että kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen. Vuonna 2025 alkaneissa uusissa hankkeissa keskitytään uuttoihin sekä arvoketjujen rakentamiseen. Erityisesti arvoaineiden uutoissa Centrialla on vahvaa kokemusta. Kaikissa hankkeissa on mukana kotimaisia ja paikallisia yrityksiä.
– Tieto kuoriuutteiden soveltuvuudesta nahan parkitukseen on auttanut organisaatiotamme aloittamaan meille uudenlaisen raaka-aineen, kuusen kuoren, käytön. Yhteistyökumppaneiden tarjoama analyyttinen kokemus auttoi meitä kehittämään omia sisäisiä standardeja ja menetelmiä laadunvalvontaa varten, kertoo metsähakkuutähteitä hyödyntävän Boreal Bioproducts Oy:n Ann-Sofie Fonsen.
– CEForestry-hankkeessa on vertailtu erilaisia tapoja mitata hakkuutähteissä esiintyviä tanniineja eli parkkihappoja. Luotettavimmaksi on osoittautunut Divergan-menetelmä, jota yritykset voivat käyttää tanniinipitoisuuden mittaamiseen. Syyskuussa julkaistujen politiikkasuositusten mukaan hakkuutähteitä ei kannata polttaa sellaisenaan, vaan niistä olisi järkevää ensin ottaa talteen tanniineja ja biosidejä. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi nahan parkituksessa, sellutehtaiden prosesseissa ja jäteveden puhdistuksessa, Favén jatkaa.
Nahkaa, jonka parkitsemisessa on käytetty Centrian laboratoriossa hakkuutähteistä uutettuja tanniineja. Kuva: Hanna Nore
Myös peltojen rikkakasveiksi miellettyjen oheiskasvien, kuten valvatin ja pelto-ohdakkeen keräämistä ja hyödyntämistä selvitetään Oheiskasveista innovaatioita -hankkeessa. Hyödyntämismahdollisuuksia voi löytyä esimerkiksi erilaisten uutteiden ja tisleiden muodossa kosmetiikassa tai elintarviketeollisuudessa.
Centrian kansalliset ja kansainväliset biomassojen arvoaineisiin keskittyvät hankkeet ovat Euroopan Unionin osarahoittamia, ja niiden yhteisbudjetti on yli 425 000 euroa. Rahoittajina toimivat Interreg Baltic Sea Region, Interreg Aurora sekä EU:n maaseuturahasto.