TechTALK-tapahtuma toi yhteen teknisellä alalla työskentelevät naiset
Kun lähes 130 miesvaltaisilla teknisillä aloilla työskentelevää naista kokoontui Centrian kampukselle After Work TechTALK For Women -tapahtumaan, tunnelma oli rento ja innostunut.
Tänä vuonna tapahtuman teemaksi valikoitui viime vuonna saadun palautteen perusteella ”naiset teknisillä aloilla”, jossa naiset ovat edelleen aliedustettuja. Tähän vaikuttavat muun muassa erilaiset rakenteelliset ja kulttuurilliset stereotypiat.
– Tapahtumalla halutaan edistää tasa-arvoa ja monimuotoisuutta tekniikan alalla ja koulutuksessa. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä paikallisten kumppaneiden ja verkostojen kanssa Euroopan unionin osarahoituksella ja Interreg Aurora -ohjelman tuella, kertovat Kirsi Palomäki DigiPaikka-hankkeesta ja Taina Tossavainen ANSEL-hankkeesta.
Tapahtumassa uratarinoitaan jakoivat Caverion Suomi Oy:n Business Development Manager Anna Klemets, Designer Anne Slotte, R2 Marinesta, Chief People Officer Petra Maunula, Hycamitesta ja vienti- ja logistiikka-asiantuntija Laura Peltoniemi, SATASEISKASTA. Paneelikeskustelussa Softwaven tuotepäällikkö Virve Heikkinen, Tallqvistin toimitusjohtaja Gina Tallqvist, Ahola Groupin konsernijohtaja ja osakas Ida Saavalainen, Sibanye-Stillwater Keliber-Litiumhankkeen viestintäpäällikkö Jenni Tuliniemi ja KIP infran ympäristöpäällikkö Katri Kukkonen jakoivat kokemuksiaan teknisellä alalla työskentelystä.
Alalle oli siirrytty hyvin erilaisia ja monivaiheisia urapolkuja pitkin, sekä myös perheyrityksen ja perheen kannustamana. Usealla tapahtuman puhujalla, sekä osallistujalla oli takanaan enemmän kuin yksi korkeakoulututkinto. Omien vanhempien esimerkki ja kannustus nähtiin yhtenä tärkeänä tekijänä tekniselle alalle hakeutumisessa. Puhujat korostivat myös sitä, että teknisellä alalla on hyvin monenlaisia tehtäviä, joihin tarvitaan erilaisia ja erilaisen taustan ja osaamisen omaavia henkilöitä. Puhujat olivat saaneet sekä kannustusta, että kohdanneet ennakkoluuloja opiskellessaan tai työskennellessään naisena miesvaltaisilla aloilla. Toisaalta moni ei ollut edes tullut ajatelleeksi, että ei voisi työskennellä teknisellä alalla tai, että ala ei sopisi naisille. Myös omien ennakkoluulojen ja ennakkokäsityksien tarkastelemista pidettiin tärkeänä.
– En ole koskaan miettinyt kuulunko miesvaltaiselle alalle, olen mennyt sen mukaan, mikä minua kiinnostaa ja kuuluminen on seurannut sen perässä, kertoo Klemets, jonka äiti toimi fysiikan ja matematiikan opettajana. Hän kertoo aina ajatelleensa, että matematiikka ja fysiikka ovat naisten juttuja.
Slotte on syntyperäinen kokkolalainen. Työssään R2 Marinessa hän on erikoistunut lasikuituveneiden muottiosiin ja vastaa teknisenä suunnittelijana siitä, että veneen tekniikka ja mitoitus toimii, sekä komponentit sopivat paikoilleen. Ensimmäiseltä ammatiltaan hän on vaatetustekniikan insinööri ja suoritti myöhemmin tuotantotalouden insinöörin tutkinnon.
– CAD-kiinnosti jo vaatetusalalla opiskellessa. Nykyisessä työssäni siirryin 2D-suunnittelusta 3D-maailmaan. Työni on hyvin visuaalista. Veneet tehdään sarjatuotantona, asennettavuus ja työvaiheet täytyy miettiä hyvin tarkasti. Suunnittelu perustuu vahvasti tiimityöhön, toteaa Slotte.
Tekniselle alalle siirtyminen on Slotten mukaan vaatinut päättäväisyyttä ja uskoa itseensä. Hän kertoo meidänkin sukupolvessamme elävän edelleen taustalla vanhoja asenteita ja uskomuksia siitä, että naiset tekevät tiettyjä töitä ja miehet tiettyjä töitä.
Peltoniemi kertoo, että hän ei nuorena haaveillut logistiikka-alasta, mutta kun hänelle tarjoutui mahdollisuus työskennellä alalla, hän tarttui siihen. Hänen mukaansa moni nainen ei ole varma, kuuluuko miesvaltaiselle alalle. Puhutaan paljon prosesseista, numeroista ja tehokkuudesta, mutta harvemmin siitä, että ala hyötyisi erilaisesta ajattelutavasta, missä naisista on valtavasti hyötyä.
– Jotta naisia saadaan enemmän tekniselle alalle, niin todella nuoresta saakka pitäisi tsempata enemmän siihen. Se varmasti lähtee kyllä oikeastaan koulutuksesta ja kasvatuksesta. Tuntuu, että naisille monesti kerrotaan asioita, joita he eivät pysty tekemään. Minusta olisi todella tärkeää, että nostettaisiin esiin sitä, että miesvaltaiset alat ja koulutukset kuuluvat myös naisille. Kuinka suurta etua on siitä, että siellä on myös erilaisia ihmisiä, eikä vain copy-paste henkilöitä, toteaa Peltoniemi.
– Elämässäni on aina ollut ihmisiä, jotka ovat nähneet minut ja uskoneet minuun, kertoo Maunula, jolla on 20 vuoden kokemus henkilöstö- ja laatutehtävistä teknologiateollisuuden jäsenyrityksissä. Maunula muistuttaa, että kasvuyrityksen johtaminen edellyttää yrityskulttuurin systemaattista johtamista ja kehittämistä, yhdessä tekemistä, jossa henkilöstöhallinto ja HR-ammattilaiset ovat tärkeässä roolissa.
Moni puhuja, sekä tapahtuman vierailija piti tärkeänä juuri naisille suunnattuja rentoja verkostoitumistapahtumia, joissa jakaa kokemuksia. Vaikka olisikin omassa työympäristössään vähemmistönä, niin tapahtumassa sai tilaisuuden huomata, että naisia työskentelee enenevässä määrin myös teknisillä aloilla, mutta lisää kaivataan.
– Mielestäni tämä on ollut aivan mainio tapahtuma, tunnelma on ollut aito. Tykkään ajatuksesta, että naisetkin saavat olla rohkeita, naisetkin saavat haluta asioita. Se on hienoa. Teollisuus ei ole vain tekniikkaa, se on luovuutta, kauneutta, merkityksellisyyttä ja tarvitsee toimiakseen erilaisia ihmisiä. Teknisellä alalla on myös tulevaisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Se on siitäkin näkökulmasta mielenkiintoista, kiteyttää Klemets tapahtuman antia.
Lisätietoa antaa
Kirsi Palomäki
TKI-asiantuntija
