HAAVE – Hajautetun, vähähiilisen energiantuotannon jalostuskonseptin kehittäminen Keski-Pohjanmaalla
Hankkeen tavoitteena on tukea energiajärjestelmän uudistumista sekä edistää aluetaloudellista muutosta kohti hiilineutraalia energiatuotantoa Keski-Pohjanmaalla.
Toimiala: Kemia ja biotalous
Projektin kesto: 1.9. 2023 – 30.4. 2026
Toiminta-alue: Keski-Pohjanmaa
Rahoittajat: Keski-Pohjanmaan liitto
Projektipäällikkö: Heidi Kanala-Salminen
HAAVE-hanke keskittyy kehittämään ratkaisuja, jotka korvaavat fossiilisia polttoaineita ja edistävät uusiutuvien energialähteiden käyttöä alueella.
Hankkeen pääpainopisteet:
- Uusi osaaminen: Hankkeen avulla tuotetaan uutta osaamista ja innovatiivisia ratkaisumalleja, jotka mahdollistavat turpeen ja muiden fossiilisten polttoaineiden korvaamisen Keski-Pohjanmaalla.
- Kaasutalous ja kierrätyslannoitteet: Keski-Pohjanmaalle pyritään luomaan kansallisesti ja kansainvälisesti hyödynnettävä kaasutalous- ja kierrätyslannoitealan kehittämisympäristö. Tämä tarjoaa tukea alueen maataloustoiminnalle ja sivuvirtoja tuottavalle teolliselle toiminnalle.
- Kiertotalous: HAAVE-hanke vahvistaa Keski-Pohjanmaan roolia bio- ja kiertotaloustoiminnan kärkimaakuntana. Alueen energiaosaaminen kasvaa ja infrastruktuuri kehittyy.
Hankkessa kehitetään liikuteltava ja paikkariippumaton demonstraatioympäristö jota hyödynnetään hajautetun, vähähiilisen biokaasutalouden koko tuotantokonseptin kehittämiseen ja pilotointiin. Tavoitteena on mahdollistaa biokaasun ja synteettisten, puhtaiden polttoaineiden kannattava ja hallittu tuotanto.
Demonstraatioympäristö tarjoaa mahdollisuuden testata parhaita toimintatapoja ja optimoida biokaasun tuotantoa maatalouden ja teollisuuden biopohjaisille sivuvirroille. Näin voidaan vähentää riskejä ja tehostaa kustannuksia täyden mittakaavan tuotantolaitoksessa. Demonstraatioympäristöä käytetään myös puhdistetun biometaanin nesteytyksen kriittisyyden testaamiseen mahdollisten jäännösaineiden osalta. Tämä edistää hiilidioksidin talteenottoa ja ympäristöystävällisten polttoaineiden tuotantoa.
Hanke on jatkoa HABITUS – Hajautettu biokaasun tuotanto ja nesteytys Suomessa -hankkeelle.
Lue uusimmat artikkelit:
Enhancing Methane Yield through Biological Biogas Upgrading (Suman Khadka)
Carbon dioxide capture and utilization potential in Central Ostrobothnia region (Suman Khadka)
Kurkista biokaasukonttiin!
Biokaasukontista on nyt valmistunut 360-virtuaalikierros, jossa voit kurkata konttiin myös sisältä. Klikkaa alta ja tutustu!
Päätösseminaarin materiaalit
Päätösseminaarimme 31.3.2026 keräsi mukavasti aiheesta kiinnostuneita ja herätti aktiivista keskustelua.
Lue artikkeli täältä:
Tapahtuman esitykset ovat ladattavissa alta.
Tervetuloa hankkeen päätösseminaariin!
HAAVE-hanke lähestyy loppuaan, ja on aika jakaa oivallukset ja tulokset! Koko tiimi toivottaa kaikki aiheesta kiinnostuneet lämpimästi tervetulleeksi 31.3. järjestettävään Energiaa ja ravinteita – biokaasun rooli kestävän tulevaisuuden rakentajana -tapahtumaan! Olemme saaneet mukaan vierailevia puhujia biokaasun arvoketjun eri toimijoista, joten luvassa on varmasti mielenkiintoinen iltapäivä.
Tutustu ohjelmaan tarkemmin ja ilmoittaudu mukaan 24.3. mennessä:
Asiakastarina: Wennströmin maatila
Centria ja Ilpo Wennström ovat tehneet pitkään yhteistyötä biokaasun tuotannon kehittämisen parissa. Katso allaolevalta videolta, millaisia kokemuksia Ilpolla Centriasta on:
Syksyn 2025 kuulumisia
Syksyn 2025 aikana työt ovat edenneet tasaisesti. Asiantuntijamme Suman Khadka on tarkastellut alueen energiantuotannon ja uusiutuvan energian kokonaisuutta. Energiantuotantolaitosten tuottaman hiilidioksidin määrää on selvitetty, ja samalla on arvioitu alueen nykyistä uusiutuvan energian tuotantoa sekä sen kehitysnäkymiä tuleville vuosille. Lisäksi on laskettu vedyn tuotannon potentiaalia käytettävissä olevan sähkön perusteella, huomioiden myös mahdolliset kulutuskuormat, sekä miten biometanointi vaikuttaa biokaasun tuotantoon konttimittakaavassa. Näistä on raportointia luvassa myöhemmin.
Laboratoriossa siirryttiin syksyn mittaan laajempiin kaasutuskokeisiin, joissa kokeita on pyritty skaalamaan sekä hyödyntämään erilaisia materiaali seoksia. Testattavina ovat olleet muun muassa ravinnerikas jätevesi, hevosenlanta, tuhka, kierrätys-Mg, olki, rehu ja urea-pohjainen imeytysmateriaali.
– Osa kokeista on edelleen käynnissä, ja niiden etenemistä seurataan noin päivittäin noin kuukauden ajan. Kaasuanalysaattorin syksyisen käyttöönoton myötä saadaan meneillään olevista kokeista tietoa myös kaasun laadusta määrän lisäksi. Raportointia kaasutuksen tuloksista saadaan ensi vuoden puolella, Emilia Niittyviita toteaa.
Ravinnepitoisuuksien määrittämistä varten tehdyn toisen iterointikierroksen kaikki ICP-MS-mittaukset on nyt ajettu validoinnin päivitystä varten. Uusista kaasutuskokeista tulevat lähtömateriaalit siirtyvät analysoitavaksi sitä mukaa, kun näytteet valmistuvat ja nämä lisätään validointimateriaaleihin.
-Biokaasukontti on piakkoin valmis käyttöön. Putkitukset ovat lähes valmiit, ja kivisiepparin asentamisen jälkeen sähkötyöt viimeistellään. Kaasupuolen suunnittelu on loppuvaiheessa, ja automaatiopuolella ohjelmointi ja niin sanottu truth table ovat viimeistelyssä. Kontin ATEX-tarkastus valmistellaan yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Joitakin mekaanisia liitoksia viimeistellään vielä, mutta kontti on käyttövalmiina alkuvuodesta, kertoo asiantuntija Petri Jäntti.
Alta löydät myös syksyn aikana tehdyt Biokaasuklinikan esitykset, joissa edistymistä esitellään tarkemmin!
Asiantuntijat vieraana Biokaasuklinikalla
HAAVE-asiantuntijamme kertovat Biokaasuklinikalla biokaasukontin ja CO2-talteenoton ja hyödyntämisen edistymisestä.
HAAVE mukana Centrian avoimissa ovissa!
Tule tutustumaan Centrian tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä biokaasutuotannon kehittämiseen 9.10.! Lisätietoa:
Asiantuntijoidemme artikkeli Centria Bulletinissa
Biokaasu mielletään usein vain maatilojen omaan käyttöön tuotettuna energiana tai marginaalisena polttoaineena liikenteessä. Todellisuus on kuitenkin paljon laajempi. Lue Suman Khadkan ja Petri Jäntin artikkeli:
Biokaasukontissa kesän aikana tapahtunutta
Haave-hankkeen biokaasuntuotannon demonstraatioympäristössä on kevään ja kesän aikana edetty huomattavasti asennustöissä. Kontin pääarkkitehti ja TKI-asiantuntijamme Petri Jäntti kertoo videolla, mitä kaikkea on saatu aikaan.
HAAVE mukana messuilla
Alkusyksystä 2025 HAAVE oli esillä Kannuksen Ollikkala-messuilla ja Nivalan Think Big – Energiasta Enemmän -tapahtumassa.
Ollikkala-messuilla tuotiin Centrian vähähiilisen energian tutkimusryhmän osaamita koko kansan tietoon. Think Big-tapahtumassa taas asiantuntijamme tapasivat paljon vedyn arvoketjussa toimivia paikallisia yrityksiä, ja saivat arvokasta tietoa heidän tarpeistaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan.
Energiaratkaisuna hajautettu biokaasun tuotanto-seminaarin materiaalit
Osa esityksistä nyt ladattavana!
BIOKAASUKLINIKKA
Biokaasuklinikan info-aamu: Katso Teamsin välityksellä, miltä Centrian biokaasukontissa näyttää!
Pääset tallenteeseen alla olevasta linkistä:
12/2024
9.12. biokaasukontti saapui Kokkolaan Talonpojankadulle. Siirto sujui ongelmitta, ja nyt konttin sisälle aloitetaan rakentamaan biokaasun jalostuslaitteistoa.
11/2024
Syksyn aikana on toimittu tiiviissä yhteistyössä laboratoriokontin toimittajan kanssa, jotta biokaasun tuotannon edellyttämä laitteisto olisi asennettavissa alustavien suunnitelmien mukaisesti, sekä jotta biokaasun tuotanto olisi ympäristössä turvallista. Biokaasukontti on valmistunut Somerolla, ja matkaa Kokkolaan piakkoin. Kontista teemme laajemman päivityksen kun se on saatu paikoilleen. Myös syksyn aikana aloitettu biokaasulaitosten benchmarkkaus jatkuu; asiantuntijat tutustuvat vastaavan kokoluokan siirrettävään biokaasulaitokseen Kuopion Savonialla 5.11.
Laboratoriotestausta varten on tehty kirjallisuusselvitystä, mitä lisä- ja apuaineita biokaasuprosessissa voisi käyttää. Biokaasutuskokeissa testattaviksi materiaaleiksi valikoituivat testataan biohiiili, sahanpuru, tuhka ja magnesiumkloridi. Näiden toimivuutta käytännössä testataan laboratoriossa parhaillaan. Kokeissa on huomattu, että lisäaineet lisäsivät tyypillisesti kaasun muodostumista. Kokeita jatketaan isommilla koe-erillä, joista analysoidaan muodostuneen kaasun laatua.
Syksyn aikana on selvitetty energiantuotannon sivuvirtana syntyvän hiilidioksidin määrää, sekä biokaasutuotannon hiilidioksidipotentiaalia Keski-Pohjanmaalla. Seuraavaksi selvitetään hiilidioksidin erilaisia talteenottotapoja, ja niiden teknistä ja taloudellista toteutettavuutta. Lisäksi laaditaan tulevaisuuden skenaarioita siitä, miten biokaasun tuotanto tulee alueella kasvamaan, miten energiantuotannossa turpeen käyttö tulee pienenemään ja miten se vaikuttaa CO2-tuotantopotentiaaliin. Lisäksi tarkastellaan vedyn tuotantoteknologioita, potentiaalia ja käyttökohteita.
4/2024 Hankkeen kuulumisia
Biokaasutuotannon kehitysympäristönä toimivan laboratoriokontin suunnittelu on loppusuoralla.
– Tähän mennessä olemme keskittyneet räjähdysvaarallisten tilojen määrityksiin varmistaaksemme, että uusi laboratoriokontti täyttää kaikki tarvittavat vaatimukset, kertoo Matti Ojala. Seuraavaksi kilpailutetaan kontin toimittaja. Tavoitteena on löytää luotettava ja laadukas toimittaja, joka pystyy toteuttamaan suunnitelman parhaalla mahdollisella tavalla.
Simo Mäenpää taas selvittää aktiivisesti biokaasusta johdetun hiilidioksidin saatavuutta Keski-Pohjanmaan alueella. – Kuinkahan paljon Keski-Pohjanmaalla on biopohjaista hiilidioksidia saatavissa ja missähän mahdollisesti vetyä tullaan tuottamaan? Nämä kysymykset määrittävät osaltaan kaasutalouden rakenteita Keski-Pohjanmaalla, joka taas määrittää omaa työtäni hankkeessa, hän kertoo.
Myös laboratorion puolella tapahtuu.
– Kevään korvalla olemme saaneet koottua ensimmäiset versiot ravinteiden pika-analyysimenetelmistä hyödyntäen NIR- eli lähi-infrapunaspektroskopiaa. Nopealla menetelmällä näytteiden mittaus sekä tulosten analysointi on paketissa minuuteissa, eikä näyte vaurioidu prosessissa. Menetelmiä on kehitetty pääravinteiden eli typen, fosforin ja kaliumin (N-P-K) tarkasteluun suoraan käsittelemättömästä lietelannasta sekä mädätysjäännöksestä. Tarkoituksenamme on saada nopeasti selville materiaalin lannoitepotentiaali, helpottamaan esimerkiski materiaalin käyttöä tai sen arvon arvioimista, kertoo Emilia Niittyviita.
Tietosuojaseloste
Lisätietoja:
Heidi Kanala-Salminen
TKI-päällikkö
Lue lisää vähähiilisestä energiasta
Kälviälle porataan Keski-Pohjanmaan syvimmät energiakaivot yli puolen kilometrin syvyyteen
Kälviälle rakennetaan tänä vuonna geoenergian tutkimus- ja kehitysympäristö, johon porataan kaksi 600 metrin syvyyteen ulottuvaa keskisyvää energiakaivoa. Tutkimusympäristö rakentuu Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Centria-ammattikorkeakoulun yhteistyönä ja on osa valtakunnallista Geoenergialoikka-projektin toteutusta. Media on tervetullut seuraamaan paikan päälle ensimmäisen keskisyvän kaivon porausta keskiviikkona 17.6. klo 10.30–12.00.
Biokaasu tukee huoltovarmuutta ja kiertotaloutta – Centria rakensi liikuteltavan pilottilaitoksen
Keski-Pohjanmaalla ja sitä ympäröivillä alueilla on valtavat mahdollisuudet biokaasun tuotannon lisäämiseen ja tehostamiseen, Centria investoi pilot-kokoluokan laitokseen.
MinePro2-seminaari 28.4.
MinePro 2 -hanke järjestää Kokkolassa järjestyksessään jo viidennen MinePro-seminaarin 28.4.2025 Centria-ammattikorkeakoululla. Puhujina mm. Sibanye-Stillwaterin Keliber-hankkeen litiumkemiantehtaan päällikkö Sami Heikkinen, Akkuteollisuus ry:n toimitusjohtaja Pia Vilenius ja …
Vihreä kuljetus – Kestävyysraportointi ja Scope 3 -päästöt
Uusi kestävyyslainsäädäntö muuttaa tapaa, jolla logistiikkayritykset mittaavat, hallitsevat ja viestivät ympäristövaikutuksistaan. Yksi merkittävimmistä muutoksista liittyy yritysten kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD), joka tiukentaa kestävyysraportointivaatimuksia koko kuljetusalalla ja nostaa epäsuorat päästöt, eli niin sanotut Scope 3 -päästöt, entistä vahvemmin esiin.
Tieliikenteen päästöjen sääntelyn aikajana
Ajoneuvoliikenteen päästöjen ja eri käyttövoimien sääntely noudattelee EU:n ja Suomen ilmastopolitiikkaa. Käytännön tasolla poliittiset toimet kohdistuvat päästörajoituksiin (Euro-päästöluokat, kaupunkiliikenteen rajoitukset), vähäpäästöisten käyttövoimien suosimiseen (lakisääteinen vähäpäästöisten ajoneuvojen osuus julkisissa kuljetushankinnoissa, hankintatuet), polttoaineiden hintaan (jakeluvelvoite ja polttoainevero, liikennepolttoaineiden päästökauppa, ammattidiesel) sekä vaihtoehtoisten energianlähteiden saatavuuteen (jakeluverkostoa koskevat vaatimukset, jakeluinfrastruktuurin tuet).