Siirry sisältöön
Euroopan aluekehitysrahasto 2014-2020 logo Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 logo Keski-Pohjanmaan liitto logo

MAAKIERTO KP

Hidasliukoisen N/P-rikkaan maanparannusaineen valmistaminen hyödyntäen maa-alkaliaktivoitua tuhkaa sekä teollisuuden ja biotalouden sivuvirtoja Keski-Pohjanmaan alueella

Toimiala: Kemia ja biotalous

Projektin kesto: 01.01.2020 – 30.6.2023

Toiminta-alue: Keski-Pohjanmaa

Rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto
Keski-Pohjanmaan liitto

Projektipäällikkö: Leena Favén

MAAKIERTO KP -hankkeen tavoitteena on lisätä materiaalitehokkuutta Keski-Pohjanmaan alueella lisäämällä polttolaitosten sekä teollisuuden sivuvirtoina syntyvien materiaalivirtojen hyötykäyttöä ja samalla vastata lannoituksesta ja maanparannuksesta aiheutuviin ravinnepäästöihin. 

Hankkeessa tutkitaan biopolttolaitoksen leijupetiin lisättävän dolomiittikalkin hyödyllisyyttä polttoprosessille ja lisäksi hyödynnetään prosessissa syntynyttä kalsium- ja magnesiumrikasta tuhkaa lannoitteena sekä lannoitekomponenttina. Tuhkan hyötykäytön lisäksi hankkeessa tutkitaan nykyisin usein läjitykseen päätyvien teollisuuden sivuvirtoina syntyvien epäorgaanisten sivuvirtojen potentiaalia suo- ja metsämaiden maanparannuksessa sekä lannoitekomponenttina. Lannoitekomponenttikokeissa kalsium- ja magnesiumrikkaan voimalaitostuhkan tai teollisuuden epäorgaanisen sivuvirran avulla sidotaan ravinteet typpi- ja/tai fosforipitoisista sivu/jätevirroista seostamalla ne hidasliukoiseksi maanparannusaineeksi. Tämän seurauksena pystytään vähentämään mm. maatalouden aiheuttamia ravinnehuuhtoumia sekä kierrätettyä epäorgaanisten sivuvirtojen sisältämät ravinteet. 

Teollisia sivuvirtoja voidaan hyödyntää esim. turvetuotannosta vapautuneiden turvemaiden maanparannuksessa ja lannoituksessa. Edistämällä puubiomassan kasvua turpeennostosta poistetuilla turvemailla, tai muilla ns. marginaalimailla, voidaan lisätä hiilen sitoutumista kasvavaan biomassaan ja maaperään sekä vähentää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista. Metsittämällä marginaalimaita voidaan nopeuttaa biomassan tuotantoa, lisätä hiilen sidontaa ja samalla edistää kiertotaloutta, kun tuhkaa ja muita kierrätyspohjaisia kasvualustoja ja lannoitteita voidaan käyttää taloudellisesti kannattavalla tavalla lannoitteena.  

MAAKIERTO KP -hankkeen tuloksena syntyy ainakin yksi kierto- tai jätepohjainen maanparannusaine, jonka soveltuvuus turve- ja kivennäismaametsien lannoitteeksi on selvitetty viljelykokeiden avulla. Tämän lisäksi hankkeen tavoitteena on uusien liiketoimintamahdollisuuksien avautuminen uusille tai jo olemassa oleville yrityksille ja lannoituksen aiheuttamien ravinnepäästöjen väheneminen. 

Hanke on keskeinen osa Keski-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen kärkeä. 

Maakierto KP kaavio, ei saavutettavassa muodossa.

Tavoitteet 

Hankkeen tavoitteina on: 

Tavoitteena on myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien avautuminen uusille tai jo olemassa oleville yrityksille. 

Hankkeen toteutuksen aikana Centria-ammattikorkeakoulun laboratoriotiloissa on analysoitu ja valmistettu hakkeessa toteutetuissa kasvatuskokeissa käytettyjä maanparannusaineita. Luonnonvarakeskus suoritti kasvatuskokeet ruukkukokeina kasvihuoneolosuhteissa sekä maastokokeina turvepohjaisissa maannoksissa. Maanparannusaineiden valmistuksessa hyödynnettiin erilaisia maatalouden ja teollisuuden sivuvirtoja. Kasvihuonekokeiden perusteella maanparannusaineet soveltuvat metsitykseen, ja niitä voitaisiin hyödyntää myös muissa kohteissa.

Kesäkuu 2023 – Teknistaloudellinen selvitys tuhkan hyötykäytöstä lannoitteena

Hankkeessa tehtyjen koeajojen perusteella on pystytty arvioimaan, kuinka paljon dolomiittikalkkia tarvitaan, jotta voimalaitoksissa muodostuva tuhka voidaan hyödyntää pelto- tai metsälannoitteena. Dolomiittikalkin syötöllä saadaan tuhkan haitta-ainepitoisuudet laskemaan raja-arvojen alapuolelle, jolloin tuhka voidaan hyötykäyttää.   

Tässä raportissa selvitetään kustannuksia, joita dolomiittikalkin syöttämisestä väistämättä syntyy. Raportissa tutustaan myös lakeihin ja asetuksiin, joiden noudattaminen on edellytys tuhkan hyötykäytön aloittamiselle. Selvityksessä havaitaan, että suurimmat tekijät kannattavuuteen ovat laitoskoko ja laiteinvestoinnit.

TP2: Voimalaitoskokeet

Työpaketin tarkoituksena on tutkia dolomitiin hyödyt biopolttoaineiden polttoprosessiin ja syntyvän tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksiin. 

Maaliskuu 2020 – Voimalaitoskokeet Toholammin Energialla

Koeajojen tarkoituksena oli tutkia dolomiitin vaikutusta metsätähde-puupuru seoksen poltossa syntyviin savukaasuihin, sekä dolomiitin hajoamistuotteiden päätymistä lento- ja pohjatuhkaan.

Kokeissa todettiin sekä lento- että pohjatuhkan raskasmetallipitoisuuksien pienentyneen koeajojen aikana. Syntyneen lentotuhkan raskasmetallipitoisuudet olivat alle metsälannoiterajojen ja kadmiumia lukuunottamatta myös alle peltolannoiterajojen. Lisäksi tuhkassa oli runsaasti kalsiumia sekä magnesiumia, jotka lisäävät tuhkan potentiaalia lannoitekäytössä.

Koeajoissa muodostuneen lentotuhkan saostusominaisuuksia tutkittiin työpaketissa 3.

Lokakuu 2021 – Voimalaitoskokeet Savonia-ammattikorkeakoulun energiatutkimuskeskuksessa

Koeajojen tarkoituksena oli tutkia dolomiittikalkin ja kalsiitin vaikutusta kuusipohjaisen metsätähdehakkeen poltossa syntyviin savukaasuihin, sekä dolomiittikalkin ja kalsiitin hajoamistuotteiden päätymistä lento- ja pohjatuhkaan. Näiden lisäksi koeajoissa tutkittiin eri teräsmateriaalien korrodoitumista kattilan olosuhteissa.  Kokeissa todettiin sekä lento- että pohjatuhkan raskasmetallipitoisuuksien pienentyneen koeajojen aikana. Koeajo, jossa petihiekkamassasta neljäsosa korvattiin dolomiittikalkilla, havaittiin lentotuhkan raskasmetallipitoisuuksien laskevan alle metsä-  ja peltolannoiterajojen. Lisäksi tuhkassa oli runsaasti kalsiumia sekä magnesiumia, jotka lisäävät tuhkan potentiaalia lannoitekäytössä. Korroosiokokeissa havaittiin runsaan dolomiittikalkin määrän vähentävän oksidikerroksen muodostumista teräsmateriaalien pintaan.

TP3: Maanparannusaineen valmistaminen

Työpaketin tarkoituksena on hyödyntää voimalaitostuhkan ja muiden teollisuuden sivuvirtojen ravinteet valmistamalla niistä maanparannusaineita.  Sivuvirtojen avulla pyritään saostamaan biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen typpi ja fosfori hidasliukoisempaan muotoon. Hidasliukoisten maanparannusaineiden käytöllä pyritään pienentämään metsätalouden aiheuttamaa vesistöjen ravinnekuormitusta sekä parantamaan turvemaiden puuston kasvua.

Syyskuu 2020 – Voimalaitoskokeissa valmistetun MAA-tuhkan potentiaali metsälannoitteena

Syyskuun aikana hankkeessa on valmistettu pilot-mittakaavassa MAA-tuhkasta ja mädätysjäännöksestä maanparannusainetta Luonnovarakeskuksen kasvihuonekokeisiin. Näissä kokeissa tutkitaan valmistetun maanparannusaineen lannoiteominaisuuksia käytännön ruukkukokeissa kahdelle eri puulajille. 

Kasvihuonekokeita varten rakeistettiin myös MAA-tuhkaa metsälannoitukseen sopivaan raekokoon Rakeistus Oy:ssä.

Maanparannusainenäytteitä

TP4: Lannoitteiden soveltuvuuden testaus

Tarkoituksena on testata työpaketeissa 2 ja 3 valmistettujen maanparannusaineiden, niiden valmistuksessa käytettyjen sivuvirtojen ja muiden teollisten sivuvirtojen soveltuvuutta turve- ja kivennäismaametsien lannoitteeksi.

Lokakuu 2020  Kasvihuonekokeet

Työpaketeissa 2 ja 3 tuotettujen maanparannusaineiden kasvihuonekokeet on aloitettu. Kokeissa tarkastellaan lannoitevalmistelisäyksen vaikutusta eri puulajien (mänty ja hieskoivu) biomassan tuotokseen turve- ja kivennäismaakasvualustoilla ruukkukasvatuksessa. Kasvatuskokeet jatkuvat vuoden loppuun saakka.

Kasveja kasvamassa purkeissa

Hanketta rahoittavat: EAKR, Keski-Pohjanmaan liitto, Kosek, Energiateollisuuden ympäristöpooli, Alholmens Kraft, Epse, SMA Mineral, Tetra Chemicals, Keliber

Lue lisää epäorgaanisesta kemiasta

Asiantuntijaesittely 

Centria TKI:n Kemia ja biotalous -tiimissä työskentelevä Tatu Hiltunen on valmistunut prosessitekniikan diplomi-insinööriksi Oulun yliopistolta vuonna 2018. − Opinnoissani erikoistuin biotuotteisiin ja bioprosessitekniikkaan. Tähänastisella työurallani …

Kokkola Material Week

Kansainvälinen kemianteollisuuden, biotalouden ja akkuteknologian vuosittainen tapahtumaviikko Kokkola Material Week järjestetään jälleen 20 – 23.11.2023 Kokkolan kaupungintalolla. Koko viikko, Industry Meeting Pointia lukuun ottamatta, on …


Ota yhteyttä

Leena Favén

TKI-koordinaattori