Jokainen meistä on yksilö - toteamus on kliseinen, mutta samalla viiltävän totuudellinen. Nyky-yhteiskunta ja Sitran Megatrendien mukaan myös tuleva korostavat yksilöiden huomioimista ja merkitystä. Työpaikat koostuvat yksilöistä, joista yhdessä muodostuu monimuotoinen yksikkö. Kysymys kuuluu, miten moninaisuutta ymmärretään ja miten sitä voidaan hyödyntää, jotta kaikkien vahvuudet olisivat parhaassa mahdollisessa käytössä.
International project work with Erasmus+ project FII;)CA is creating long lasting impact professionally and socially for participating students and staff members.
Satelliitit luovat selkärangan lähes kaikelle, elintarvikeketjusta globaaliin viestintään ja luonnonkatastrofien torjuntaan. Satelliitit ovat tiivis osa infrastruktuuriamme, ja niiden lukumäärän kasvaessa koko ajan niiden riittävä suoja on yhä tärkeämpää digitalisoituneelle yhteiskunnallemme.
Moni kokous, webinaari ja työpaja järjestetään tarpeeseen. Silti osa niistä toteutetaan ennen kaikkea saavuttamaan mittariarvo. Hankala vaikuttavuuden mittaaminen johtaa osallistujamäärän ja tilaisuuksien lukumäärän seuraamiseen. Silloin ihmisistä tulee helposti sijaismittarin numeroita. Tässä tekstissä esitän yksinkertaisen tavan tunnistaa hyödylliset tilaisuudet ja erotella ne lähinnä raportointia varten järjestetyistä.
Sosiaalisen median näkyvyyttä ohjaavat ennen kaikkea algoritmit ja käyttäjien omat reaktiot. Jokainen tykkäys, kommentti ja jako on samalla pieni ääni algoritmin suuntaan: signaali siitä, millainen sisältö ansaitsee lisää huomiota. Tekoälyllä tuotetut sisällöt valtaavat somevirtaamme, mutta johtaako se siihen, että tulevaisuudessa aitous ja inhimillisyys merkitsevät entistä enemmän?
Kun blogitekstiä tai asiantuntijatekstiä ryhdytään suunnittelemaan, lähtee ajatus usein kauas ja korkealle. Pitäisi keksiä jotain merkittävää, ajankohtaista, suurta ja vaikuttavaa. Sellaista, joka avaa uusia näkökulmia ja herättää keskustelua laajasti.
Joulukuun Hannes-myrsky palautti mieleeni yhteisöjen ja yhteiskunnan haavoittuvuuden poikkeusoloissa, kun kotoani meni sähköt 53 tunniksi. Maalla asuvina emme kokeneet hätää, sillä lämmityksestä huolehtivat puuhella, kamina ja kakluuni, ja ruoanlaitto hellalla sujui ongelmitta. Mutta jos tilanne olisi pitkittynyt, kuinka selviäisimme? Kuinka jaksaisimme ja kuinka riippuvaisia olemmekaan sähköstä ja sen tuomista hyödyistä ja mukavuuksista?
Ramadanin paastokuukausi voi näyttäytyä asiaan perehtymättömän silmään outona itsekidutuksena. Ihminen ei syö tai juo auringonnousun jälkeen. Kaiken kukkuraksi yöllä sitten valvotaan ja mutustellaan herkkuja. Edellisessä elämässäni asuin Jordaniassa, ja minusta tuntuu, että voi olla hyödyllistä käyttää palstatilaa kertomalla paaston merkityksistä.
Jos on tutkimusretkeillyt Suomi24:ssä, Vauva-foorumilla tai Facebookin kommenttiosioissa, on luultavasti törmännyt ihmistyyppiin, jonka intohimolle sosiaalinen media on luonut rajattoman kukoistuskentän. Tällä kertaa ei kuitenkaan ole puhe läähättävistä sedistä vaan nojatuolikielipoliiseista: kansalaisaktiiveista, joiden suhde pilkkuun on vähintään yhtä kiihkeä kuin mainittujen setien suhde bottitilien tekoälygeneroituihin bikinivartaloihin.
Centria-ammattikorkeakoulun International Week 2026 järjestettiin helmikuussa teemalla Shaping the Future Together. Sain ilon ja kunnian esitellä Centriassa tehtyä opetussuunnitelmatyötä yhdessä opetusjohtaja Jari Isohannin kanssa.
CentriaNews on Centria-ammattikorkeakoulun uutiskirje, joka ilmestyy keskimäärin kerran kuukaudessa. Asiakaskirjeessä kerrotaan Centrian ajankohtaisista asioista, tapahtumista, koulutuksista, hankkeista ja julkaisuista.