Blogi

Yli sadan hankkeen voimalla lähetän terveiset kaikille yrittäjille ja tiedustelen – miksi ei raha kelpaa?

Risteyksessä on rastilippu. Siitä näyttää kulkevan ukkoa ja akkaa, nuorta ja vanhaa, perheitä, porukoita, sekalaista sakkia. Metsän reunassa on väkeä kaikkeen lähtöön. Osa istuu reppujensa päällä hikisenä tutkien karttaa ja selittäen jotakin vieressä istuvalle. Suurin osa näyttää olevan vasta lähdössä. He eivät kuuntele ”hikisiä keskusteluja” – ne käydään vasta oman suorituksen jälkeen. Kaikki tuntuvat olevan tuttuja toisilleen ikään ja kokoon katsomatta. ”Miten meni? Onko äiti vielä metsässä? Minkä reitin kiersit… ”

Avoin ja vastuullinen tiede mainitaan hanketoiminnassa usein rinnakkain, mutta mitä ne oikeastaan tarkoittavat käytännössä? Käsitteet vilahtavat hankesuunnitelmissa, rahoittajien ohjeissa tai erilaisissa strategiapapereissa, usein myös samassa yhteydessä. Ei siis ihme, että herää kysymys: puhutaanko nyt yhdestä ja samasta asiasta vai eri näkökulmista, jotka pitäisi huomioida? Tässä kirjoituksessani tarkastelen avoimen ja vastuullisen tieteen eroja ja yhtäläisyyksiä hanketyön näkökulmasta – sekä sitä, miksi niiden ymmärtäminen voi helpottaa työtä käytännössä.

Elämme haastavia aikoja. Tällä hetkellä maassamme on paljon työttömyyttä ja avoimiin työpaikkoihin saattaa olla tuhansia hakijoita. Helsingin Sanomat uutisoi muutama viikko sitten, että Puuiloon oli vaikeampi päästä kesätöihin, kuin päästä opiskelemaan lääkikseen.

Kuluvalla viikolla vietetään kirjastoissa Viikko 17 -nimeä kantavaa kansainvälistä kestävän muutoksen ja kehityksen teemaviikkoa, joka liittyy YK:n Agenda 2030 -tavoitteisiin. Viikon ideana on tehdä kestävää kehitystä ja Agenda 2030 -tavoitteita näkyväksi kirjastoissa. Mukaan ilmoittautuneet kirjastot viettävät viikkoa kukin valitsemallaan tavalla. Centria-kirjasto on myös ilmoittautunut mukaan teemaviikolle kirjavinkkien, kirjanäyttelyiden ja some-postausten kera.

Heti alkuun on hyvä myöntää, että otsikko menisi hyvin kategoriaan ”klikkiotsikot”, ja on tarkoituksella liioitteleva. Samalla voi kuitenkin myöntää, että se ei ole täysin keksitty, sillä se on lähes suora sitaatti eräältä henkilöltä, joka kuvasi näin omaa mielikuvaansa julkaisemisesta. Vaikka kommentti oli puoliksi huumoria, oli siinä samalla ehkä jotain totuutta, jota lienee hyvä tonkia hieman syvällisemmin.

Työ ja vapaa-aika eivät enää erotu siitä, miltä tekeminen näyttää. Ruutu, lukeminen ja kirjoittaminen voivat kuulua kumpaankin. Erottava tekijä on muualla: kuka määrää tekemisen ehdot ja mitä tapahtuu, jos jätät sen tekemättä. Kun työ “valuu” vapaa-ajalle, se ei valu sinne näppäimistönä, vaan velvoitteina, arviointina ja seurauksina.

Centria-ammattikorkeakoulun opiskelijapalvelut ovat osa opiskelijan opintopolkua. Tässä blogitekstissä tarkastellaan Centria opiskelijapalveluiden tarjoamia keskeisiä digipalveluja.

Ett starkt och välvårdat företagsbrand ger oss många fördelar. Vi stärker vår marknadsposition, blir tydligare i vår differentiering, lyckas skapa närmare kundrelationer och blir attraktivare som arbetsgivare. Dessutom korrelerar starka brand med högre marginaler, lägre förvärvskostnader och mindre priskänslighet. Hur skall vi då gå tillväga för att utveckla och stärka vårt företagsbrand?

Miten erilaiset elämäntilanteet näyttäytyvät tilastoissa? Voiko ihmisen typistää pelkäksi numeroksi? Eikö kyse ole jokaisen kohdalla lapsuusmuistoista, nuoruuden kokeiluista, opinnoista, sinnikkyydestä, rohkeudesta, työkavereista, vauva-arjesta, parisuhteesta, menetyksistä, harrastuksista, yhteenkuuluvuudesta, mielenterveydestä ja lemmikkieläimistä? Entä mistä hyvinvointi ja tulevaisuudenusko syntyvät?