Blogi

Tekoäly ei ole enää vain yksi uusi teknologia muiden joukossa. Se on muutosvoima, joka haastaa syvällisesti sen, miten työtä tehdään, miten arvoa tuotetaan ja millaista osaamista yhteiskunnassa tarvitaan. Erityisesti tietotekniikan ja liiketalouden aloilla vaikutukset näkyvät nopeasti ja konkreettisesti. Ammattikorkeakoulujen tehtävä valmistaa opiskelijoita työelämään on tämän murroksen keskellä vaikeampi – ja samalla tärkeämpi – kuin pitkään aikaan.

Autonomiset ajoneuvot muuttavat perustavanlaatuisesti tapaamme liikkua, suunnitella kaupunkeja ja jopa ymmärtää liikenneturvallisuutta. Kyse ei ole pelkästään ajoneuvoista, jotka kykenevät ajamaan ilman kuljettajaa, vaan kokonaisesta ekosysteemistä, jossa nämä ajoneuvot, niiden tarvitsema infrastruktuuri ja tekoäly muodostavat tauottomasti oppivan sekä kommunikoivan järjestelmäkokonaisuuden.

Omistajanvaihdokset eivät ole vain yksittäisiä yrityskauppoja. Ne ovat osa alueen elinvoimaa, työpaikkojen säilymistä ja yritysten jatkuvuutta. Kun yritys vaihtaa omistajaa hallitusti, osaaminen, asiakkuudet ja vuosien aikana rakennettu arvo eivät katoa, vaan siirtyvät eteenpäin. Siksi omistajanvaihdostyö on paljon enemmän kuin tekninen prosessi. Se on tulevaisuuden rakentamista.

Silmissä vilisevät kaleidoskooppina aikamme järjettömät sodat, meren pohjia laahaavat ankkurit ja hallusinoivat tekoälyt. Iltauutiset täyttyvät absurdeista otsikoista, jotka voisivat olla jostain Kafkan romaanista tai Tim Burtonin leffasta. Kuka olisi voinut ikinä kuvitella helmikuussa 2020, mitä kaikkea olisikaan edessä? Olemmeko koronan jälkeen päässeet enää koskaan takaisin normaaliin? Mikä on enää normaalia?

Digitalisaation, sensoriteknologian ja koneoppimisen yhteen kietoutuminen on synnyttänyt uudenlaisen, dataohjautuvan lähestymistavan. Siinä teollisen ympäristön dataa kerätään, analysoidaan ja hyödynnetään ennennäkemättömässä mittakaavassa. Teollisuuden näkökulmasta tekoäly ei ole ainoastaan mikä tahansa työkalu, jolla voidaan esimerkiksi vähentää ympäristöhaittoja, vaan strateginen mahdollistaja, joka tukee riskienhallintaprosesseja, sääntelyn noudattamista, kustannustehokkuutta ja uusien mahdollisuuksien syntymistä.

Mary Beard toteaa kirjassaan SPQR, että imperiumi loi yksinvaltiaat eikä päinvastoin (Beard 2016, s. 257). Ajatus häiritsee. Keisarivalta ei syntynyt ensisijaisesti poikkeuksellisen yksilön neroudesta tai moraalisesta rappiosta vaan vastauksena hallinnan ongelmaan. …

Ketteryys, laatu, ennakointi, fasilitointi, räätälöinti – siinä sanoja, jotka vilahtelivat yritysten edustajien suusta, kun puhuttiin minkälaisesta koulutuksesta yritykset ovat valmiita maksamaan. Tätä vilkasta keskustelua käytiin PINKO-hankkeen järjestämässä webinaarissa 19.11.2025. Webinaarin teemoina olivat: Minkälaisesta koulutuksesta työelämä on valmis maksamaan, ja tarvitseeko työelämä pieniä osaamiskokonaisuuksia? 

Olen huomannut, että asiat eivät ole enää kuten nuorempana. Kesät ovat helteisiä, ja talvina ei ole yhtäjaksoisia pakkasjaksoja, jolloin lämpötilat ovat kuukausikaupalla yli 20 asteen lukemissa. Mikään yllätyshän ei ole kenellekään, että syynä on ilmastonmuutos. Tyypillisenä projektityöntekijänä pohdin kuitenkin, voisiko korkeakoulumme antaa oman panoksensa ilmastotyöhön ja samalla hyötyä tästä.

Kun perustaa yrityksen, sillä pitää olla liikeidea. Haasteena aloittavalla yrittäjällä on laatia riittävän omaperäinen ja erottuva liikeidea, josta asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Kuinka tekoäly voisi olla apuna tässä prosessissa?

Aloitin Centriassa noin kahdeksan kuukautta sitten Yrittäjyyden ja liiketoiminnan TKI-tiimin esihenkilönä. Työtehtävien aloitusta edeltävänä viikonloppuna minusta tuli myös kokkolalainen. Minulla ei aiemmin ole juuri ollut asiaa tännepäin Suomea, ja olenkin saanut nauttia monenlaisten uusien ihmisten, asioiden ja alueellisen kulttuurin oppimisesta.